Nunatta atuartitsissutiginissaanut aningaasaliissutinit millionit annaaneqartut
Danskit nunarput kalaallillu pillugit pigiliutiinnakkaminnik isumallit amerlaqaat. Danmarkimili aningaasanut inatsimmit 25 millionit koruuninik aningaasaliissuteqarneq 2019-imi ukiunilu tulliuttuni pissutsinik allanngueqataasussaassagaluarpoq.
Aningaasaliissutinit millionit siulliit siorna atorneqarput, aningaasaliissutinillu atuerusuttut amerlagaluartut, suliniutit ilaat iluatsippallaarsimanngilaq.
Millionit annaaneqarput. Nunarpullu Savalimmiullu pillugit atuartitsisalernissanut aningaasaliissutit katillugit 25 millionit koruuniusut maanna 24 millionit koruuniinnanngorput.
Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit paasisaqarnerutitsilernissamut 2018-imi aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq.
Suliniutit assigiinngitsut tallimat ataatsimut 25 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarput.
Aningaasat atorneqarfissaannut atorneqarpat?
KNR-ip ilanngutassiani annikitsuni ataatsimoortuni aningaasat 25 millionit koruunit killiffissiorniarsarai.
Iluatsinngitsoq tassaavoq Danmarkimi meeqqat atuarfianni suliniutissanut qinnuteqarfigineqartartussaq.
Folketingimi ilaasortat: Uggornarpoq
4 millionit koruunit ukiuni sisamani, 2019-imiit 2022-mut, atugassiissutigineqaraluarput, millionilli siulliit siorna tunniunneqanngitsoorput.
Aningaasaliissutinilli qinnuteqartut marluinnaasut piumasaqaatinik naammassinnissimanngitsut, Ilinniartitaanermut Pitsaassutsimullu Aqutsisoqarfiup ilisimatitsissutigaa.
Nunattalu folketingimi ilaasortaatitaasa tamanna uggoraat.
- Kalaaliusugut Danmarkimik danskinillu kisitta ilisimannittuunata, danskilli aamma nunatsinnik oqaluttuarisaanitsinnillu ilisimanninnerulernissaat pingaaruteqarpoq. Taamaammat isumaqarpunga pisoq uggornaqisoq, Aki-Mathilda Høegh-Dam (S) oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunatsinnut Savalimmiunullu angalanissamut aningaasat immikkoortinneqartut soqutigineqarluartut
- Uggornaqaarmi. Danskit nunatsinnik ilisimannittut ikippallaarput. Aningaasat atorneqanngitsoortut nunarput ilisimaneqarnerulerniassammat qinnuteqarfigineqartartussamut utertinneqartariaqarsoraakka, Aaja Chemnitz Larsen (IA) oqarpoq.
Ministeri allannguinerit pillugit oqaloqatiginiaraat
Millionilli annaaneqartut qinnuteqarfigineqartartussamut utertinneqarnavianngillat.
Kisianni 2020-miit 2020-mut qinnuteqarfigineqartartussami aningaasat suli 3 millioninik koruuniupput.
Aningaasanullu sinneruttunut tunngatillugu qinnuteqartut amerlinissaat qulakkeerumallugu qinnuteqaatinut piumasaqaatit allanngortinneqarsinnaapput. Tamanna ilinniartitaanermut ministerip aalajangigassaraa.
Tamatumunnga atatillugu Aaja Chemnitzip Larsen Aki-Matilda Høegh-Damillu ministeri oqaloqatigilersaarpaat.
- Ministeri ataatsimeeqatigissavarput, aningaasallu agguaanneqarfissaminnut tunnissaat qulakkeerumallugu soorunami tamanna pillugu oqaloqatigissavara. Isummanik pigiliutiinnakkanik nutaanik pilersitsisooqataasarmat nunatta oqaluttuarisaanera kisiat atuartitsissutigineqartarunnaarnissaa nukingisaarutigisariaqarparput. Nunatta ullutsinni killiffia aamma atuartitsissutigineqartalertariaqarpoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
- Meeqqanut ilinniartitaanermullu ministeri tamatuminnga qanimut oqaloqatigisarpara, ilisimavaralu sorpassuartigut soorlu ilaatigut qinnuteqartunik suliarinninnerit tungaatigut akimmiffeqartartut. Ministerip tamatumunnga qinnuteqarfigineqartartussamullu alaatsinaannerunissaa qulakkeerumallugu aperissavara, qinnuteqartut amerlinissaasa qulakkeernissaannut qanoq iliuuseqalersaarnersoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Qinnuteqarfigineqartartussap pitsanngorsarnissaanut piareeersimasut
Ilinniartitaanermut ministerip aningaasat millionit sinneruttut atorluarnissaannut qanoq iliuuseqalersaarneranut apeqqut suli akinngilaa. Socialdemokraatilli ilinniartitaanermut oqaaseqartartua, Kasper Sand Kjær, Folketingimi suleqatimisulli nunatsinneersutut qinnuteqartunik suliarinneqqaarnermi inernerusunik uggorinnippoq.
- Aningaasammi siunertamut pingaarutilimmut atugassatut immikkoortinneqarput, taamaammat uggornarpoq. Qinnuteqarfigineqarsinnaasummi taamaattut aallartisarniapiloorfiukkajummata neriuppunga aallartinnerliornerinnaasoq, Kasper Sand Kjær oqarpoq.
Kasper Sand Kjærip oqarnera naapertorlugu qinnuteqarfigineqartartussamut piumasaqaatinik allannguisoqalersaartoqanngilaq. Socialdemokraatilli pitsanngorsaanissamut siunnersuutitsialannik apuussivigineqarnissartik ammaffigaat.
Allannguinissassinnut millioninik annaasaqartoqaqqinnissaa utaqqimaaqqaarniarassiuk?
- Naagga, neriuppunga ukioq mannamut aningaasaliissutit atorneqassasut, taamaannersorlumi nakkutigillattaasinnaavarput, pisariaqarpallu ataatsimiissutigalugu, taanna oqarpoq.
AAMMA ATUARUK ’Kalaallit nukittuujupput, anneruniajuillutik atugartuujullutillu – atornerluisuullutillu’
Epionip ilinniartitaanermut ministereqarfik sinnerlugu 2019-imi misissuinerani inernerit takutippaat, danskit inuusuttut ullutsinni nunarput pillugu ilisimasakippallaartut. Misissuinermi apeqqutit nunatsinnut tunngasut 58 procentii taamaallaat 9. klassertuniit ilinniarnertuunngornianiillu eqqortumik akineqarput.
Danskit inuusuttut Savalimmiut nunarpullu pillugit ilisimasaat pillugit suli misissuisitsisoqanngitsoq naalagaaffeqatigiit 2018-imi ataatsimiinnerminni iliuuseqaqatigiipput.
Danmarkimi ministeriunerusimasoq, Lars Løkke Rasmussen, naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen Savalimmiunilu lagmandiusimasoq, Aksel V. Johannesen, naalagaaffeqatigiinnerup ilisimasaqarfigineqarnerulernissaata sulissutigineqarnissaanik isumaqatigiissuteqarput.
Tamatuma kingorna Danmarkimi 2019-imut aningaasanut inatsimmit 25 millionit koruunit suliniutinut assigiinngitsunut immikkoortinneqarput, taakkunannga ilaallutik meeqqat atuarfii.
