Spiralilersuisoqarsimanera qulaajagassat ilagaat.Assi: DR

Nunasiaataajunnaarsitsineq, pinngitsaaliissummik nuutsitsineq atomimillu qaartartut: Tamarmik ataqatigiipput

Sorsunnersuup aapaanit ullumimut pisimasut pillugit qulaajaasoqassaaq. Tamanna suliassarujussuusoq ilisimatusartoq naliliivoq.

Kalaallit Nunaat Danmarkilu isumaqatigiissuteqarput. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu oqaluttuarisaaneranni pisimasut ilisimasalinnit misissoqqissaarneqarlutik qulaajaasoqarneqarnissaat isuamqatigiissutigineqarpoq.

- Ukiuni kingullerni ilisimalersimavagut pisimasut assigiinngitsut alianartut. Pisimasut inunnut eqqugaasimasunut inuttut annertuumik kinguneqartarsimasut. Inuiaqatigiit Kalaallit tamarmiullutik oqaluttuarisaanermi pisimasunik qulaajaasoqarnissaa kissaatigaat, Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede (IA) oqarpoq.

Nunanut allanut tunngasunik Danmarkimi ilisimatusarfimmi eqqaamasalersaarnermut oqaluttuarisaanermilu politikkimi ilisimatusartoq, Astrid Nonbo Andersen, ilaatigut pisortatigoortumik utoqqatsissutit, oqaluttuarisaanermi naapertuilluanngitsuliornerit saammateqatigiinnissamullu isumalioqatigiissitat pillugit suliaqartartoq naapertorlugu taama suliaqarniarneq pitsaasuuvoq.

Astrid Nonbo Andersen Astrid Nonbo Andersen

- Suliat arlaliupput: Thulemi najugallit pinngitsaalillugit nuutsinneqarnerat, inatsisitigut ataataqanngitsut, meeraanerminni misileraataasimasut, atomimik qaartartut Kalaallit Nunaanniinnerat. Tamakku tamarmik Kalaallit Nunaata Danmarkimit nunasiaataanerata kingorna amtimut ikaarsaariartornerata nutarsaanerullu nalaanni pipput, taanna KNR-imut oqarpoq.

- Assigiinngitsorpassuarnik pisoqartarsimavoq, takkulu ataqatigiipput. Taamaammat tamakku tamarmik ataatsimut qulaajarnissaat pissusissamisoorpoq.

Oktobarimut piareeqqasussat

Sorsunnersuup aappaanit maannamut pisut qulaajarneqassapput. Sorpiaallu misissueqqissaarfigineqassanersut, ilisimasatusartut paasiniartussaavaat.

Ilisimatusartut oqaluttuarisaanermi qulaajaanissap tunngavissaa suliarineqassaaq. Tunngavissaq - tassa suliakkiissut - oktobarimi piareersimassaaq, tamatumalu kigorna qulaajaneq aallartissalluni.

AAMMA ATUARUK Pinngitsaaliissummik spiralilerneqarsimasoq: - Soorlu savinnik illissakkut kapoorneqarlunga

Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarutaat naapertorlugu, politikikkut aalajangiinerit, pisimasut, pissutsillu allat nunatta ineriartorneranut inuiaqatigiit nunallu taakku marluk akornanni pissutsit qulaajaanermi ukkatarineqassapput.

Qulaajaaneq ilaagut kalaallinit innuttaasunit qaammatinik kingullernik aalassatsitsissutaasimaqisumut tassalu spiralilersuisoqarsimanermut tunngassuteqarsinnaassaaq.

Inatsisartummi niviarsiaqqanik arnanillu 1960-ikkut 1991-illu akornanni spiralilersuisoqarsimanermik attuumassuteqanngitsumit qulaajaaqqusipput. Naalakkersuisullu tamanna danskit naalakkersuisuinut sapaatit akunneri marluk matuma siorna saaffiginnissutigaat.

Nunatta peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik 1991-imi tigusinera 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajaanissaannut pissutaavoq.

Toqqortat sumi tamaaniipput

Nunarput 1953-imi nunasiaataajunnaarpoq, Inatsisartullu danskit naalagaaffiata nunatta nunaasiaataajunnaarneranut tunngatillugu Naalagaaffiit Peqatigiit nunasiaataasimasunik ineriartortitsinissamut malittarisassaat naapertorlugit pisussaaffimminik qanoq naammassinnissimatigineranik qulaajaasoqarnissaanik kissaateqarnerat tunngavigalugu Naalakkersuisut aamma qulaajaaqqusipput.

Spiralilersuisoqarsimaneranut tunngasut

  • Inatsisartut spiralilersuisoqarsimanera nunasiaataajunnaarnerlu maajimi juunillu aallartinnerani oqalliserujussuarmassuk aalassaataaqaaq.
  • Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip ”Spiralkampagnen”-imik taallugu podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.
  • 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat arnallu tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
  •  1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
  •  Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput. 
  • Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
  • Spiralilersuinerup kingorna inunngortartut 1970-ikkunni affaannanngungajapput: 1967-imi 1.674-it inunngortut 1974-mi 638-t inunngorput. 
  • Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq.

Nunatta nunasiaataajunnaarneranut tunngasut

  • Nunatta Danmarkillu oqaluttuarisaanerannik qulaajaasoqarnissaa Inatsisartut aasaanerani sulinngiffeqalernissaannut ulloq ataasiinnanngortoq akuerineqarpoq.
  • Nunarput 1953-imi nunasiaataajunnaarluni Danmarkimi amtiulermat, Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) nunasiaajunaarsitsinermut piumasaqaataannik Danmarkip naammassinnissimaneranik qulaajasussanik Inatsisartut isumalioqatigiissitaliornialerput.
  • Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit malittarisassaat taamani maleqqissaarneqarsimanersut ilaatigut misissorneqassaaq.
  • Tusagassiortup Anne Kirtine Hermannip atuakkiaa "Imperiets Børn" siorna saqqummerpoq. Danmark nunatta siunissaanut tunngasuni periarfissat pillugit paasissutissanik taamani Landsrådimut piaaraluni isertuussisarsimasoq, atuakkiaani allaqqavoq. 
  • Periarfissat taakkua FN-ip nunasiaatillit sorsunnersuup kingulliup soraareernerata ilutigisaanik nunasiaajunaarsitsinissaannik piumasaqarnermini saqqum-miuppai. 

Paasissutissat oqartussaasunut arlalinnut nuunneqartarsimasut Nunatta Nakorsaaneqarfiata naalakkersuisoqarfimmut paasissutisseereerput.

 

AAMMA ATUARUK Inge Thomassen: Uanga ilisimanngisannik aamma spiralilerneqarpunga. Meerartaarsinnaajunnaarpungalu

Allatut oqaatigalugu, pappiaqqat suliamut attuumassutillit Danmarkimi nunatsinnilu sumiiffinni arlalinniissinnaagamik pissarsiarineqarnissaat ilungersunarsinnaavoq.

- Maanna suliassaq annertooq tullinnguuppoq. Allagaatit sulianut tunngassuteqartut sumi tamaaniipput, taamaammat isumalioqatigiissitamut suliassarujussuuvoq, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

Norgemi ukiut sisamat misissoqartoq

Qulaajaanissamut aningaasaliissutissat qanoq amerlatigissanersut suli paasissutissiissutigineqanngilaq.

- Kisianni Norgemi, Sverigemi Finlandimilu saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitanik maanna ingerlasunik pilersitsisoqarnikuuvoq. Norgemi ukiut sisamat atorneqartussatut aalajangiunneqarput. Sverigemi ukiut marluk - piffissaliussamili naammassinissartik unammillernartippaat. Toqqorsivimmiit qaqilerinermik sulineq sivisuvoq, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Spiralilersinnikorpassuit ilaat: Meerartaarsinnaajunnaarninnik kinguneqarnera annernarpoq

Qulaajaanissaq annertungaatsiassasoq, aamma Erika Nielsen Baadh isumaqarpoq. Taanna Ilisimatusarfimmi Inuiaat kulturianni Inuiaqatigiilerinermilu kandidatiuvoq, ulluinnarnilu Inatsit tunngaviusussaq pillugu Isumaioqatigiissitami sulisarpoq.

- Eqqarsarpunga inissaminiittorujussuusoq aammalu qaqiliinissaq piffissanngortoq. Qaqilerneqanngitsummi qaqiligassat amerlasoorujussuupput.

- Inuiattummi ingerlaqqissagutta pingaartorujussuuvoq qaqilertariaqakkanik qaqiliisoqarnissaa, taamaammat iluareqaara taamatut isumaqatigiittoqarsimanera, qaqiliinissarmi piffissanngorpoq.

Meeqqat misileraataasimasut qaartartullu

- 1945-miilli nunatta Danmarkillu akornanni avissaartuutaasunik assigiinngitsunik pisimasoqarpoq.

- Ministeriuneq meeqqanut 22-nut angajoqqaaminnit peersinneqarlutik 1951-imi misileraataasimasunut, marsimi utoqqatserpoq.

- Suliaq aamma alla 1968-imi pisimasoq, amerikamiut timmisartuat qaartartumik usilik Pituffiup eqqaani nakkarnikumut tunngasuteqarpoq.


 
 



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl