Nunarput filmiliornerup silarsuani: Filmiliortarnermut inatsisissaq siulleq piareeraluttuartoq

Nunatsinni filmiliortarneq pillugu inatsisissaq siulleq Inatsisartuni politikerit oqallisigileruttorpaat. Nunatta filmiliornermut nammineq institutteqalernissaa aamma siunnersuutaavoq, taamaattoqarpallu kissaat piviusunngussasoq, EPI-p allattoqarfiani aqutsisoq oqarpoq.
Nunarput filminstitutteqalissappat iluassasoq, EPI-p alllattoqarfiani aqutsisoq, Aili Liimakka Laue, oqarpoq. Inatsisiliornermili sulineq kattuffiup aamma ernumanartoqartippaa. Assi © : KNR/Johansinnguaq Olsen
Allattoq Ann-Sophie Greve Møller, Birgitte Kjeldsen, Paarnannguaq Nielsen
oktobarip 30-at 2024 07:34

Filmiliat nunatsinnut tunngasut nunatsinnilu filmiliat nersornaasiisarnernut ataqqisaasunut nersornaaserneqartussatut ukiuni kingullerni innersuunneqallattaarput, kalaallillu filmiliaritillutik isiginnaartitsisartut nunat tamalaat filmiliortartut akornanni maluginiarneqarneruleriartorput.

Nunatsinnilu filmiliortartut isiginnaartitsisartullu Inatsisartuni politikerinit maanna iluaqutissinniarneqalerput.

Filmiliortarnermummi inatsisissaq ukiakkut ataatsimiinnermi oqaluuserisat ilagaat. Inatsisissatut siunnersuut akuerineqassappat nunarput siullermeerluni filmiliortarneq pillugu inatsiseqalissaaq.

Taassuma saniatigut nunatsinni filminstitutteqalernissaa politikerit kissaatigaat. Nunatsinni filminstitutteqalernikkut nunami tamarmi filmiliortarnermut kommissionitut ingerlatsisuunissaq aamma filmiliortarnerup, filmertarnermi kulturi nunatsinnilu filmertarfeqarnermi kulturip siuarsarneqarnissaat inatsisissatut siunnersuummi ilaatigut allaqqavoq.    

Tamana nunatsinni Eqqumiitsuliornikkut Pinngorartitsisut Ingerlatsisullu kattuffiannit, EPI-mit, nuanaajallaatigineqarpoq.

- Nuannaarutigivarput aamma pissanngatigivarput, EPI-p allattoqarfiani aqutsisoq, Aili Liimakka Laue, oqarpoq.

Aningaasat ernumassutaasut

Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut pingasunngornermi sapaatip-akunnerata siuliani aappassaanik oqaluuseraat.  

Naak politikerit filminstituttiliorniarnerat EPI-mi siulersuisut taperseraluarlugu, taamaattoq filmiliortarneq pillugu inatsisiliornermi sulinermi aallaavik kattuffimmit ernumartinneqarpoq.

NUNATSINNI FILMILIORTARNERMUT INATSISISSAMUT SIULLERMUT FILMINSTITUTTISSAMULLU SIUNNERSUUT

  • Nunatsinni filmiliortarneq pillugu inatsisissaq siulleq ukiakkut ataatsimiinnermi maanna oqallisigineqarpoq.
  • Nunatsinni siullerpaamik filminstitutteqalernissaa aamma inatsisissatut siunnersuummi ilanngunneqarpoq.
  • Filminstitutteqalernikkut filmiliortarnerup, filmertarnerup kulturia aamma nunatsinni filmertarfeqarnermi kulturip siuarsarnissaat siunertarineqarpoq.   
  • Taassuma saniatigut filminstituttitaarnikkut nunami tamarmi filmertarnermut kommissionitut ingerlatsisuulernissaq, kalaallit aamma nunani allamiut filmiliaasa nunatsinni ilisimaneqarnerisa aamma kalaallit filmiliaasa nunani allani ilisimaneqalernissaat siunertaavoq.    
  • Filminstitutti tallimanik siulersuisoqassasoq siunnersuutaavoq, siulersuisunilu ilaasortaq naalakkersuisunit, Film.gl-imit, Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfimmit, isiginnaartitsisartut peqatigiiffiannit SILA-mit, Sulisitsisunit aamma NUSUKA-mit toqqarneqartassapput.   
  • Kalaallit Nunanni Filminstitutti aningaasalersorneqassaaq nunatta karsianiit tapiissutitsigut. Institutti tunissuteqarfigineqarsinnaavoq kingornussanik aamma tunissutinik allanik kiisalu tapiissutissanik aamma sponsoritut tunniussanik nunatta karsiata avataaneersuniit.
  • Kikkut tamarmik aningaasarsiutigalugu Kalaallit Nunaanni filmiliornissaminnik kissaateqartut Kalaallit Nunaanni Filminstituttimut qinnuteqaateqartassapput.
  • Nunanit allanit nunatsinnut filmilioriartortut nunatsinni filmiliornerminni aningaasartuutaasa 25 procentii nunatta karsiata akiligaanik utertinneqarsinnaanissaat, inatsisissatut siunnersuummi allaqqavoq.  

Aallerfik: Inatsisartut: ”Filmiliortarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat” 

Allisiguk

Filmiliornermut inatsisissaq iluatsissappat aamma eqqumiitsulioriaatsit allat ajornerusumik inississanngippata, politikerit suliamut attuumassutilinnik tusarnaarnissaat pisariaqartoq, allattoqarfimmi aqutsisoq Aili Liimakka Laue isumaqarpoq.

- Filmiliornermut inatsit akuerineqassappat kalluarneqartut tamarmik peqataatinneqarnissaat pisariaqarpoq, taanna oqarpoq.

Pingaartumik naalakkersuisut aningaasalersuinissamik eqqarsaataat, EPI-imit pissanngatigineqarpoq.  

Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfimmit maanna pioreersumit 3,9 millionit koruunit filmiliornermut aningaasaateqarfittaassamut nuunneqarnissaat politikerinit siusinnerusukkut siunnersuutaavoq. Taama siunnersuuteqarnermi eqqumiitsuliortut allat nunatsinniittut kalluarneqalernissaannik, EPI-mi siulittaasoq, Hans Jukku Noahsen, ernummateqarluni sakkortuumik isornartorsiuivoq.

Taama isornartorsiuineq politikerit akuersaarpaat. Eqqumiitsuliornermummi Aningaasaateqarfimmit aningaasanik nuussinissamik eqqarsarneq aamma isornartorsiorlugu, Inatsisartut Kultureqarnermut Ataatsimiititaliaat isumaliutissiissuteqarpoq. 

Allatullu aaqqiissuteqartoqarnissaa kingorna siunniunneqarpoq. Aningaasallu allatut aaneqarnissaat politikerit maanna sulissutiginialersaarpaat.

Aningaasanik allamit aallernialerneq EPI-mit qanoq isumaqarfigaasiuk?

- Torrassuussaaq aningaasat allatut aaneqarpata, pissutigalugu aningaasat annikereertigisut Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfimmit tigusiniarnerat siunertaanut tulluanngimmat, Aili Liimakka Laue akivoq nangillunilu:

- Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfimmeersut aningaasat filmiliornermut atugassat peerneqassappata aningaasat aqutsinermut allaffissornermullu ingerlassapput, taamaalilluni filmiliornermut aningaasat atugassat annikillillutik. Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfiup pioreersup nukittorsarneqarnissaa neriuutigaarput, saniatigut filmiliornermut aningaasaateqarfeqassappat aningaasat allanit aaneqarsinnaappata, taava filmiliortussat sumut qanorlu ittunik qinnuteqarsinnaanissaat eqqartorneqarsinnaassaaq.  

Naalakkersuisut aningaasanik nassaassasut

Eqqumiitsuliornermut Aningaasateqarfiup allanngortinneqannginnissaa pingaaruteqartoq, Kultureqarnermut Ataatsimiititaliami siulittaasoq, Najaaraq Møller (Siumut), oqarpoq.

- Kultureqarnerup nukittorsartuaannarnissaa pingaaruteqartittorujussuuarput. Taamaattumik Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfiup aningaasaatai tassaniillik, taanna oqarpoq.

Filminstituttitaassaq sumit aningaasalersorneqassanersoq qanorlu aningaasat aqunneqarnissaat suli inissinngilaq.  

Naalakkersuisullu allatut aningaasalersuinissamik misissuissasut, Najaaraq Møller isumaqarpoq.

- Filminstitut immikkut aningaasaateqarfeqartussaavoq, aamma aningaasat kaaviiaartut annertusigaluttuinnassasut takorloorsinnaavara. Kisianni Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfik aamma tamaappoq, taamaammat karsimiit karsimut nuussiinnarusunngilagut. Kultureqarnermik suliaqartut eriagissavagut sutigut tamatigut. Taamaammat aningaasat naalakkersuisut namminneq ujartuinissaat uagut kaammattuutigaarput, taanna oqarpoq.

Aappaagumiit filmiliortarnermut inatsit

Filmiliortarneq pillugu inatsisissaq politikerinit akuerineqassaguni januaarip aallaqqaataani 2025-mi atuutilissaaq, filminstituttissarlu 2026-p kingorna piareersimassalluni.

Sermitsiaq.AG-p allaaserisaa naapertorlugu filminstituttip aningaasalersorneqarnissaa 2025-mut aningaasanut inatsimmi suli qulakkeerneqanngilaq.

KNR-ip kalaallit filmiliortartut peqatigiiffianni Film.gl-imi siulittaasoq, Klaus Georg Hansen, apersorniaraluarpaa, taannali apersorneqarusunngilaq.  

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.

Aamma atuaruk

Tiilerilaami illumi aallaasersorfiusumi saniliusoq: Ikiuukkusukkaluarpunga

Immap assingi nutaat pilerinneqassasut

Folketingimi toqqaannartumik nutserisoqartarneq ingerlaannassava?