Nunanit allaneersut nunatsinniittut pillugit Inatsisartuni isummat assigiinngitsut
Nunanit allaneersut nunatsinnut suliartorlutik nunasisut aatsaat taama amerlatigipput.
Amerlanerpaat kangianeersuupput, taakkulu pisiniartitsisutut, saqisutut imaluunniit eqqiaasutut sulilertarput. Atorfinni taakkunani ilinniagaqarnissaq pisariaqaranilu oqaatsitigut piumasaqaatit aamma annertuallaanngillat.
AAMMA ATUARUK Der er rekordmange udlændinge i Grønland, og det chokerer nogle
Nunanit allaneersut suliartortut Inatsisartuni partiinit qanoq isigineqarnerat apeqqutigigaanni isummat assigiinngitsulipilussuupput.
Atassutip siulittaasua, Aqqalu Jeremiassen akuersaarnerpaavoq. Taassuma nunani allamiut nunatsinnut iluanaarutaanerat qularutiginngilaa, aamma naak taakku ilarpassuisa akissarsiatik nunaminni ilaquttaminnut nassiuttaraluaraat:
- Kisiannimi taakku tikinngippata sulisoqanngippat aamma aningaasaq kaaviiaassanngilaq, aningaasat kaavinneri eqqartussagutsigu taannartaa aamma eqqarsaatigisussaavoq. Aap aningaasat annertoorujussuit ilaquttaminnut nassiuttarpaat taakkumi aamma tamanna siunertaraat, taamaattumik allamiunut nipimik akeqqersorpalaartumik pinngikkaluarluta arlaatigut qanoq iluaqutigisinnaaneri eqqartuinnartigu, Aqqalu Jeremiassen oqarpoq.
IA-p politikkikkut oqaaseqartartuata, Agathe Fontainip nunanit allanit suliartorlutik nunatsinnukartut aamma ajorinngilai.
- Sulisunik atorfissaqartitsinitsinni iluaqutaaneri qujanarpoq, Agathe Fontain oqarpoq.
Nunaqavissut suliffissaannik tigusinissaat akissarsianillu appaanissaat ernummatigigaat
Inuit Ataqatigiit nunanit allaneersunut nunatsinni suliffissarsisunut ajunngitsumik isiginnittoq naalakkersuisoqatigisaanit Siumumit isornartorsiuinerusoqarpoq.
Siumummi nunanit allaneersut nunaqavissut suliffissaannik arsaarinneqataasorai:
- 486-it Filippinerinit
- 249-t Thailandimit
- 128-t Islandimit
- 80-it Kinamit
- 80-it Polenimit
Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik
- Nunami allaminngaaniit suliartorusuttunik saaffiginnittoqartillugu assersuutigalugu piumasaqaatigineqartarpoq: Thailandermiusut igasinnaanermi ukiuni 12-ini misilittagaqarsimassaapput, taamaalillutik kalaallit inorsinneqareertarput. Taamaammat piumasaqaatit tamakku ullumikkut inatsisitigut ajornartinneqanngitsut sukateriffigineqartariaqarput kalaallit atorluarneqarnissaat anguneqassappat, Siumumit politikkikkut oqaaseqartartoq, Doris J. Jensen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK SIK allamiut amerlinerat pillugu: Sulisitsisut nunaqavissut suliffissaaleqisut salliutinngilaat
Taassuma aamma oqaatigaa nunanit allamiut nunatsinneersunut sanilliulliugu akikinnerusumik sulerusunnertik pissutigalugut akisaatinik appasititsinersut misissortikkusukkitsik. Ernumassut taannarpiaq siusinnerusukkut SIK-p aamma oqaatigisareerpaa.
Aqqalu Jeremiassenilli Atassummeersup tamanna isumaqatiginngilaa. Taannami akerlianik tassa SIK nunanit allamiut nunatsinni sulinermi atugassarititaasunut akisussaaffilersornagit imminut qiviartariaqartoq isumaqarpoq:
- SIK-p siulittaasua nammineq ukiuni taamannani atukkat pitsaanerusariaqarneri pillugit nilliajuarpoq, immaqa nammineq akissarsianut isumaqatiginninniarnissaminut eqquilluarnissamut pitsaanerusariaqarsimavoq? Allat kisiisa tikkuartorlugillu pisuutinngikkaluarlugit, Aqqalu Jeremiassen oqarpoq.
Politikki kimilluunniit attorusunneqanngitsoq
Naak IA-p aamma Agathe Fontainip nunanit allaneersunut suliartortunut ernumanerat annikinnerugaluartoq, kikkut tamarmik nunatsinnut suliartornissamik kissaateqartuusannginnerat nassuerutigaa:
Nunanit allaneersut nunatsinni ukiukkaartumik sulinermut akuersissummik pissarsisinnaapput. Taakku nunatsinni najugaqarnerminni pisortanit ikiorsiissuteqarfigineqassanngillat.
Nunatsinniissinnaalivinnissamut ima akuersissummik pissarsisoqartarpoq
Nunatsinni najugaqalivinnissaq kissaatigigaanni piumasaqaatit assigiinnigtsut eqquutsinneqassapput. Ilaatigut ukuusut:
- Kalaallisut danskisulluunniit naleqquttumik oqalussinnaassaaq
- Suliffimmi ataatsimi ukiuni qulini sivikinnerpaamik ukiuni arfineq-marlunni sulisimassaaq
- Inuiaqatigiinnut assersuutigalugu inuussutissarsiuteqarneq aqqutigalugu akuulerluarsimassaaq
Paasissutissarsiffik: Suliffeqarnermut Naalakkerusisoqarfik
- Nunanit allamiunut piumasaqaateqassaagut. Taakku kalaallit oqaluttuarisaanerpullu pillugit ilisimasaqarnerussapput. Taamaalilluta nunanit allamiunut akuunerulersitsinissamut pitsaanerulissaagut. Ilanngutititsinermut politikki ukiorpassuarni oqaluuserisaraluarlutigu susoqarneq ajorpoq, IA-meersoq oqarpoq.
Naleqqallu siulittaasua, Pele Broberg nunatsinni akuunerulersitsinissamut politikkiamik suliaqarnissaq pisariaqartoq aamma isumaqarpoq, taamaalilluni nunanit allamiut sorliit nunatsinniitsikkusunneqarnersut sorliillu tikisikkusunneqannginnersut piviusumik aalajangerneqarsinnaalluni:
- Piumasaqaatit assigiinngitsut nalinginnaasumik piumasaqaatigisartakkagut qiviarutsigit, taava akuunerulersitsinissamut politikkimik ersarissumik amigaateqarpugut. Sulisussat tikisitat suniarpagut? Qanoq sivisutigisumik nunatsinniissappat? Tamakkuupput suli misissornikuunngisagut, Pele Broberg oqarpoq.