Inoqatinut attaveqaatitigut sorsuffiusumi akiuunneq: Nunaga qitornamalu siunissaat pillugit
Februaarimi sapaataagaa seqinnarissuup ataani Orla Joelsen Katuami nunanit allaneersunit apersorneqartilluni issiavoq.
'Sakkua' nerrivimmiippoq, iPhone nutaajunerpaaq, taannalu sajukulaarpoq.
Orla Joelsen kalaallit Amerikamiunut nunatsinnik soqutiginnittunut qaninniartut ernumagalugit imminut tatigerpalaarluni pimoorusserpalaarlunili oqarpoq.
Tamatuma nalaani nunaqqatai nerisassanik aallerniarlutik saneqqupput.
Taakku ilaat unippoq aperalunilu: "Ulapippit?"
Orla Joelsen suli akinngitsoq takornartap kalaallisut ima oqarfigaa: "Qujanarmi ulapittutit" qungujulallunilu qiviarpaa.
Orla Joelsenip illoqarfiit pingaarnersaanni angalaartilluni taamatut oqaloqateqartarneq ulluinnarsiutigaa.
Iliuuserisimasani pillugit qutsavigineqarniarluni innuttaasunit politikerinillu ullut tamangajaasa unitsinneqartarpoq.
Kiffaanngissuseq anguniarlugu akiuuttutut, inuiaqatigiinni sapiitsuliortutut kalaallisullu USA-mi akerlilersortiminut nukittunerungaartumut unammillertutut oqaluttuarineqartarpoq.
Donald Trumpip qinigaaqqinneraniilli Amerikamiullu nunatsinnik aqutsinissaat “pisariaqarluinnartutut” oqaatiginnereerneraniilli, Qaqortumeersup ataataasup 47-nik ukiullip nunani asasani pillugu 'eqqunngitsumik paasissutissiinerit' aamma 'sunniiniarnerit' Trumpip taassumalu suleqataasa siammartertagaat ullut tamaasa akiortariaqartarpai.
– Arlaammi taamaaliortariaqarpoq, uangalu taamaaliortussaasimavunga, Joelsen KNR-imut oqarpoq.
Orla Joelsenip kalaallinit allanit tamanit torlulaartaataa annerulersimavoq: inoqatinut attaveqaammi X-imi nunatsinni innuttaasut amerlassusaasa marloriaatingajaannik malinnittoqalersimavoq.
Tusaamasatulli sunniuteqarluartutulluunniit oqaatigineqarusunngilaq; kalaaliusutut nalinginnaasutut nunami siunissaa pillugu qasusuilluni akiuuttutut imminut isigivoq.
Tamanna pissutigalugu Folketingimut qinigassanngortippoq 175-inillu taaneqarluni.
- Nunarput uannut pingaaruteqarluinnarpoq, tassami nuna inunngorfigaara peroriartorfigalugulu, taanna oqarpoq.
Imminut qanigisanilu pillugit silarsuarmi pissaaneqarnerpaamut akiuunneq nammineq akiugassaralugu oqarpoq.
Nunatta allanngunngisaannarnissaa meeqqanilu tallimaasut nunamik nammineq peroriartorfimmisut ittuusumik kingornussinissaat qulakkeerusuppaa.
- Nunatta maannakkutut iinnarnissaa kissaatigaara, aamma kinguaariit tulliuttut eqqarsaatigalugit.
Kujataani qatserisartuusimasoq
Trumpip præsidentinngortitsinerup kinguninngua nunarput pillugu siammartikkani siulleq decembarimi 2024-mi saqqummiummagu Orla Joelsenip ima eqqarsarluni eqqaamavaa: "Tamanna pitsaanavianngilaq".
- Ukiut makku annilaarnartuussapput.
Nalunngilaami Donald Trump aalajangeruni ‘suliassani naammassiniarlugu’ iliuuseqartartoq, pingaartumik tamanna arlaleriarluni oqaatigisareersimaguniuk.
- Uninnavianngilaq, Orla, illoqarfiit pingaarnersaanni 2019-imi nuuffimmini Pinerluuteqarsimasunut Isumaginnittoqarfimmi suliniummik aqutsisutut ulluinnarni sulisoq, oqaluttuarpoq.
Tamanna sioqqullugu Sisimiuni najugaqarpoq, Qaqortumiillu tassunga 2002-mi nuuppoq.
Tamatuma saniatigut saniatigooralugu ukiuni 14-ini qatserisartuusimavoq, tamannalu nunarput pillugu ajornartorsiornerup nalaani iluaqutigaa - nammineq oqarnera malillugu:
- Tamakkiisumik isiginnissinnaassuseqarluarlungalu uippakajaarneq ajorama.
Taava præsidentip ernera angajulleq tupaallannartumik Nuummut januaarimi 2025-mi tikeraarpoq. Orlap Nuutoqqami malinnaavigaa assilisaqattaarlugulu.
Donald Trump juniorip taassumalu suleqataasa teqqiallit aappalaartut MAGA-mik allannillit agguaatilermatigit Orlap ima eqqarsarluni eqqaamavaa: "Qaa teqqiallit ateqinasigit."
Teqqialinnik agguaassinermut attuumassuserneqartumik - tassa ’nunatta USA-mut atalerusunneranik’ oqaluttuamik - inoqatinut attaveqaatitigut piviusunik saqqummiussinermigut aaqqiiniarluni aalajangerpoq.
Tamanna sioqqullugu Orla Joelsen nunatsinni pinngortitamik Nuummilu ulluinnarni inuunerminik saqqummiussinerusarpoq.
X-imi akiuunneq
Maanna inoqatinut attaveqaatitigut paasissutissanik siammarterinermut akuliulluinnarpoq, inoqatinullu attaveqaammi X-imi paasissutissat ingerlaannaq siammarterneqarsinnaammata, tusagassiortut peqataaffigisarmassuk nunanilu tamalaani oqallittoqarsinnaammat, attaveqaammik allamik X-imit pingaarnerusoqanngilaq.
Orla Joelsenip X atornerpaasarpaa. Tassani nunarput pillugu paasissutissanik eqqunngitsunik inoqatinut attaveqaatitigut tusagassiuutitigullu siammarterneqartartunik akiuiniarneq pingaarnertut sammisarpaa.
Saqqummiuttagai tusindilikkuutaanit qisuariarfigineqartarlutillu siammarterneqartarput, silarsuarmilu inunnit millionilippassuarnit takuneqartarlutik.
Saqqummiuttagai nuannarineqarnerpaat inunnit nuimasunit, soorlu Alexandria Ocasio-Cortezimit, Donald Trumpip qanigisaanit kiisalu tusagassiortunit nunanit tamalaaneersunit siammarterneqarlutillu qisuariarfigineqartarput.
USA Venezuelamut sakkutooqarnikkut akuliunnerata nalaani januaarimi pisoq puigunaannerpaat ilagaat.
Katie Millerip, præsidentip siunnersortaanerata sunniuteqarluartup Stephen Millerip nuliata, nunatta assinga Amerikamiut ulloriaannik qalipaateqalersimasoq “SNART”-imillu allassimasoqartoq X-imi saqqummiuppaa. Tamanna 'sianissutsikkut quarsaarnartutut' Orla Joelsenip eqqaamavaa.
Qatserisartorli eqqissisimaannarluni akissuteqarpoq:
– Nunatsinni innuttaasuuvunga. Kanngusunniarit, oqaaseqaateqartarfitsigut allappoq.
– Neriuppunga peqqissimissutigissagit. Taamaattoqarnavianngilaq. USA qangali ilittut isigisaavoq, USA-mili innuttaasut ilittut ittut taamatut oqariartuuteqaraangata nunap tusaamaneqarnera ajorsiartuinnartarpoq.
Oqaaseqaataa Kate Millerip saqqummiutaata nuannarineqarneranit 25.000-init nuannarineqarneruvoq. Kate Miller X-imi quppernera 200.000-init amerlanerusunit malinnaavigineqarpoq.
Naggatissaq ungasissoq
Katuami neriniarlutik utaqqisut akornanni innuttaasup ernumasup Orla Joelsen ornippaa Trumpillu nunatsinnik tiguaaniarluni sioorasaarinini uteqqissaneraa aperaluni.
- Aap, akivoq. Maanna nipaakujuppoq, uteqqissaarli.
Orla suli ernumavoq, annilaanganngilarli, naak aamma januaarimi sakkutuulersortoqarsinnaasimagaluartoq.
Sulilu isumakuluppoq, ajornartorsiummi suli aaqqinneqarsimanngitsoq isumaqarami.
- Suleqatigiissitat sulerinersut naluarput.
- USA-mit tiguarneqannginnissarput neriuutigaara. Trumpili apeqqutaavoq. Suleqatigiissitat suliaasa inerneri utaqqimaarpai, taakkulu inerniliussaannik kissaateqarnerluni isummerumaarpoq.
Taamaattumik nunarput erseqqissumik naaggaartuartariaqarpoq pisariaqarpallu akerliussutsimik takutitseqqittarluni.
Ataataasoq akerliussutsimik takutitsinermik siorna marsimi pisumik, ukioq manna januaarimi pisup tungaanut Kalaallit Nunaanni akerliussutsimik takutitsinerni annerpaajusumik, ilaatigut aaqqissuisuuvoq.
Ataqqinaammik nersornaaserneqallaqqusaasoq
Ajornartorsiutip januaarimi annerpaaffiani Folketingimi ilaasortaasimasoq Rasmus Jarlov, nunarput pillugu inoqatinut attaveqaatitigut tusagassiuutitigullu illersuiuarnini pissutigalugu inuppassuarnit nersorniarneqarpoq.
Immaqali nunatsinneersoq tamatumunnga tunngatillugu pingaarnertut qiviarneqartariaqaraluarpoq.
Jarlov aamma taama oqarpoq.
- Nersorneqangaartariaqarpoq, Orla Joelsen pillugu oqarpoq.
- Kalaallit Nunaanneersup qanoq iliornera pingaaruteqarnerungaarpoq.
- Taanna silarsuarmut tamarmut sunniuteqangaarpoq, suliaalu pingaartutut ‘kusanangaartutullu’ taallugit.
- Oqaasii ilumoormata sunniuteqarluarpoq.
- Tamanna pissutsit maanna atuuttut qaangiuppata pingaaruteqarnerpaat ilaattut eqqaamaneqassaaq, Rasmus Jarlov oqarpoq.
Orla Joelsenip oqarnera naapertorlugu eqqunngitsumik paasissutissiinermut akiuunnini pillugu nersornaammik kuultiusumik tunineqartariaqarluni inuppassuarnit oqarfigineqartarpoq.
Orla Joelsenilli akiuunnera nunatsinniittunit tamanit nuannarineqarpallaanngilaq. Meeraanerminiilli ikinngutaa Trumpimillu tapersersuisoq Jørgen Boassen, nunatsinni illuatungiliisut sinniisaat, ikinngunni inuusunnerusoq pillugu allatut isumaqarpoq.
Orla pissutsinik maanna atuuttunik attassiinnarniarsarisoq taanna isumaqarpoq, tamannalu nunatsinnut iluaqutaanavianngitsutut isigaa.
– Naligiissitaanissaq sulissutiginngilaa, danskit soqutigisaat sulissutigai.
Taakku marluk meeraanerminni tilluuttartoqatigiissimapput, sulilu nunarput pillugu unamminermi illuatungeriipput.
Naallu assigiinngilluinnartumik isumaqaraluarlutik ikinngutigiittuarput naapikkaangamillu imminnut ilassisarlutik.
– Danmarkimi assigiinngisitsineq pillugu eqqartuinnginnera aliasuutigaara, Jørgen Boassen oqarpoq.
Orlap sunniuteqarnera
Ikinngutaasa marluk, siornatigut isertortumik paasiniaasartuni sulisuusimasut, Orla Joelsenip sunniuteqarluarsimanera qularutiginngilaat.
Jakob Kaarsbop, Isertortumik Paasiniaasartuni misissueqqissaartartuni siornatigut pisortaasup, taanna ‘nunaminik asannittuusutut, Kalaallit Nunaata allanngunngisaannarnissaanik kissaateqartutut USA-millu eqqunngitsumik paasissutissiisoqarneranik akiuiniartutut’ oqaatigaa.
Kaarsbop inuiaqatigiit Orlatut ittut ineriartornermik malinnaasinnaanissaat pingaartippaa.
USA-p isertortumik paasiniaasartuini atorfilittaasimasoq Malcolm Nance Orla nunatsinni naalakkersuisuni inoqatinut attaveqaatini akisussaasutut atorfinitsinneqartariaqartoq isumaqarpoq, ‘kalaalermi malunnaateqarluartumik sunniuteqarsimappat taannaasoq’, Nance oqarpoq.
Kilitsissiap misilittagartuup Præsidentip Illorsuani USA-milu isertortumik paasiniaasartut taanna ilisimagaat qanorlu iliornerinik oqaaseqarnerannillu malinnaavigigaat qularinngilaa.
– Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sunniuteqarsinnaanerat akerleralugu nipituumik oqariartortunngorsimavoq, oqarpoq nangillunilu:
– Kunngimit ataqqinaatisisoqassagaluarpat taannaasariaqaraluarpoq.
Joelsen maniguunneruvoq, digitalikkullu sorsunnermi suli peqataassaaq. Nunani meeqqamilu siunissaat pillugit.
