Nukissiuutit ataavartut pillugit ataatsimeersuarnermut nunarput peqataatitaqartoq

Ataatsimeersuarnermi nukissiuutini ataavartuni periarfissat aallunneqarnissaat siunertarineqarpoq. Kalaallit Nunaat pingaartumik erngup nukinganik suliaqarnermi nukkittuumik inissisimavoq.

- Kalaallit Nunaanni ukiut 30-t matuma siornatigulli erngup nukinganut aningaasaliisalerpugut. Ullumikkut pisortat innaallagissamik pilersuineranni 65 %-it erngup nukinganik innaallagissiorfinnit angisuunit tallimanit pissarsiarineqartarpoq. Nukissamik pilersuineq allanngoranngitsoq tutsuiginartorlu akilerneqarsinnaasoq  aningaasaqarnikkut namminiilernissamut iluaqutissaavoq pingaarutilik, aammalu Kalaallit Nunaata minguinnerulernissaa Naalakkersuisuni pimoorullugu anguniagaraarput, Mala Høy Kúko oqarpoq.

Ataatsimeersuarneq OCTA-p (Overseas Country and Territory Association), tassalu nunat nunallu immikkoortuisa immat illuatungaaniittut, nunanut  EU-mut ilaasortaasunut atasut suliniaqatigiiffiata aaqqissuussaraa. Suliniaqatigiiffimmut nunat 22t ilaasortaapput, taakkununnga Kalaallit Nunaat ilaalluni. OCTA-mut ilaasortat assigiinngitsorujussuugaluarlutik amerlasuunik assigiinnik unammilligassaqarput. Tamatuma kingunerisaanik nukissiuuteqarnermi misilittakkanik avitseqatigiinnissamut periarfissaqarluarput:

- OCTA-mut ilaasortat tamarmik qeqertaapput, amerlasuullu avinngarusimasuniipput. Silap pissusiata allannguutaanut malussajasuuvugut, uatsinnillu amerlasuut ulluinnarni inuunitsinni artorsaatigalugit misigisareerpagut. Nukissiuutit mingutsitsinngitsut silap pissusiata allannguutaasa sunniutiginerlutaasa annikillisinnissaannut aqqutissaapput, Mala Høy Kúko ataatsimeersuarnermi erseqqissaavoq.