Nick Nielsen Folketingimi oqaaseqartutut oqaaseqaata Thule Air Base servicekontrakt pillugu

Uannut pingaaruteqarlunilu pitsaavoq Folketingimi sulinera Danmark-ip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnerannik takutitsisoq aallartiffigissallugu. Naalagaaffimmik USA-tut ittumik isumaqateqarniarnitsinni ataatsimoornissarput pingaaruteqarluinnarpoq. Naalagaaffeqatigiinnermi sulinitsinni tatigeqatigiinneq ataqatigiinnerlu atorlugit ingerlasariaqarpugut.

Uani oqallinnermi pineqartoq tassaarpiarpoq qanoq ililluta Kalaallit Nunaata/Danmarkip USA-llu suleqatigiinnerisa ataqqineqartumik nangissinnaaneripput, taamaasilluni tamatta kissaatigisavut utaqqisavullu naammassineqarsinnaanngorlugit. Thule Air Base-mik sullissinissamik isumaqatigiissut amerikkamiut isumaqatigiissutigaat .Taamaasilluni USA suliakkiisuuvoq, neqeroorutinik qimerluuisussaavoq kikkullu sullisiinissaat aalajangertussaallugu.

Taamaasillunilu akuerineqarsinnaasumik akilersukkamik pisariaqartinnera qulakkeertariaqarlutigu.

Aammali Kalaallit Nunaata nunaatimi ilaanik USA-p sakkutooqarfianut atortitsinerminiit arlaatigut akilerneqarnissaminik ilimagisaqarnera pissusissamisoorluinnarpoq. USA-p nunatsinniinera pissutigalugu sorsunnernik pisoqarsinnaanera maannamut aqqusaarsimanngilarput,- taamaattorli pingitsaaliilluni nuuttitsisarnerit, Atomip nukinganik atortoqarluni nukissiornermi ajutoornerit - piniarfitsinnillu minguttitsinerit takornartaanngillat.

Pituffimmi sakkutooqarfik Kalaallit Nunaannut akeqanngitsuusimanngilaq. Maannamullu Kalaallit Nunaata pissarsiaqarnera sullissinermik isumaqatigiissutit aqqutigalugit USA-mit ingerlanneqarpoq.

Sullissinissamik isumaqatigiissutini ajalasoornermi – peqataasunullu amerlasuunut tupaallatsitsigunartumik – isumaqatigiissutit unioqqutinneqarput. Tamanna Danmarkimi ”ingerlatseqatigiiffiusamik” pilersitseriarlutik piviusunngortippaat , taamalu iliorneq Naalgaaffiup USA-llu Naalakkersuisuisa isumaqatigiissutaat unioqqutinneqarput, - taamaasillunilu amerikamiut ingerlatitsiviata sullissinissamik isumaqatigiissut pissarsiaraa. Tamanna eqqunngitsuliorneruvoq.

USA-p Sakkutooqarnermi qullersaqarfiata suleqatigisat allatut aaqqissuussaasut pisariaqartikkunigit, - erseqqarilluinnartumik nalunaarutigisariaqarpai. Taamaappallu Kalallit Nunaata akissutissatuaraa nunamik atortitsinermiit isertitassat allatut aaqqissuussaasut piumasaqaatiginissaat. Sullissinissamik isumaqatigiissutit USA-mi Sakkutooqarnikkut Qullersaqarfiup atorumanngisai piffissaajaatiginagit. Taamaammat isumaqarluinnarpunga, pisut pillugit USA-mi naammagittaalliuteqarneq februarimi aalajangiivigineqartusaq apeqqutaatinnagu, nutaarluinnarmik nunamik atortitsinermiit isertittagassanik isumaqatigiinniaqqittoqartariaqartoq. Isumaqatigiissut sullissinermik isumaqatigiissutinit imaluunniit

suullinermi aaqqissuussanit atsikkutigiissaartunit attorneqarsinnaanngitsoq, isumaqatigiissulli nunamik atuinermut akiliutaasoq aammalu USA-mik illersorneqarnissamik isumaqatigiissummik aallaaveqartoq.

Maannalu Danmarkimik ataatsimooruteqarnitsinnut uterpunga. Isumaqatigiinniarneq taama ittoq aatsaat angusaqarfiusumik ingerlanneqarsinnaavoq danskit kalaallillu Naalakersuisuisa qanilluinnartumik tatigeqatigiillutillu suleqatigiinnerisigut.

Allagaq akuerisassanngorlugu saqqummiunneqartoq taamma isumaqarninnut ersarilluinnartumik tapersersuinertut isigaara. Qujanaq.