Sammisaq: Spiralilersuineq

Nauja Lyngep spiralilersuisoqarsimanera pillugu atuagaq pinerluttulersaarut saqqummersileraa

Atuakkami oqaluttualiami Grønlandseksperimentetimi kalaallit niviarsiaqqat danskit atuarfianni nerisaqarfigalugulu ineqarfigisaanni spiralilersorneqarput. Tamanna danskit efterskoliini 70-ikkunni ilaatigut pisimasuuvoq.
Nauja Lynge nunatsinni inunngorlunilu peroriartorpoq. Taanna inersimasuunermi ilarujussua Danmarkimi najugaqarpoq, maannalu Aarhusimi najugaqarluni. Grønlandseksperimentet 2025-mi januaarimi saqqummissaaq. Assi © : Axel Schütt/Jysk Fynske Medier/Ritzau Scanpix
marsip 11-at 2024 13:52
Nutserisoq Connie Fontain

Spiralilersuisoqarsimanera nunatsinni Danmarkimilu tusagassiorfinni politikerinilu ukiuni kingullerni initungaatsiarpoq. Arnaq 60-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni akuersissuteqaratik spiralilerneqarsimasut oqaluttuassaminnik saqqummiussipput.

Oqaluttualiaq nutaaq maanna ilanngussinnaalilerpoq. Oqalliseqataasortormi atuakkiortorlu, Nauja Lynge atuakkamik oqaluttualiamik spiralilersuisoqarsimaneranut tunngasumik saqqummersitsilerpoq.

Naqiterisitsisarfik, Alhambra tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Atuagaq Grønlandseksperimentetimik qulequtaqarpoq, taannalu kalaallinut danskit atuarfianni nerisaqarfiullunilu ineqarfiusumiittunut spiralilersorneqartunut tunngalluni.

- Danmarkimi kalaallisut nammineq anniaatigisannit isumassarsiorpunga. Maanngaanniit nunatsinni arnat sapiitsut saniatigut oqaluttuarsinnaavunga , Nauja Lynge tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

KNR-ip Judithe, Arnannguaq aamma Britta danskti efterskoliini 1970-ikkunni pinngitsaaliissummik spiralilerneqarsimasut siusinnerusukkut saqqummiunnikuuaa.

Puiorneqassanngitsoq

Naqiterisarfiup Alhambrap atuakkamik saqqummersitsisitsisussap Nauja Lyngep atuakkiartuminnut ilanngussinnaanera tulluusimaarutigaa:

- Pinerluttulersaarusiatsialak pissannganaannartumik oqaluttuaanngilaq, taanna inuiaqatigiinni isornartorsiugaallunilu inuiaqatigiinni annernartunik aamma eqquivoq. Pissutsillu annernartut danskit kalaallillu akornanni ajoraluartumik amerlavallaarput.

- Naujap pinerluttulersaarutaata ukkatarinnitsitsiinnaqataasinnaanissaa suliamillu tataannartumik eqqaamasitsisinnaassasoq neriuutigaarput, taamaalilluni puiguinnarneqassanani, Alhambra Vibe Skyttemi aqqissuisoq siulersuisunilu ilaasortaq oqarpoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

  • DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
  • DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
  • Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
  • Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
  • Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
  • Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
  • Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
  • Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput. 
  • Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajarneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.  
     

Nauja Lynge nunatsinni inunngorlunilu peroriartorpoq. Taanna inersimasuunermi ilarujussua Danmarkimi najugaqarpoq, maannalu Aarhusimi najugaqarluni.

Grønlandseksperimentet 2025-mi januaarimi saqqummissaaq.