NATO eqqartorneqaqaaq politikerilli akerleriilluinnarput

Demokraatit folketingimut qinigassanngortitaata Justus Hansenip folketingimut qinigassanngortinnermini isumaa ersarippoq: NATO nunatsinniissinnaalertariaqarpoq.

Folketingimut qineqqusaarnermi NATO-p eqqartorneqarnera pissutissaqarluarpoq. Ukrainemi sorsuttoqarnera pissutigalugu Europami sillimaniarnermi pissutsit allanngorput.

Naalakkersuisoqatigiit partiivisa Folketingimut qinigassanngortitaasa marluk Inuit Ataqatigiit Siumullu nunatta NATO-mi inissisimanerani pillugu isumaat akerleriilluinnarput.

AAMMA ATUARUK Justus Hansen qinigassanngortittoq: Kalaallit Nunaat sorsoqataavoq

Siumup folketingimut qinigassanngortitaata, Markus E. Olsenip oqarnera naapertorlugu nunatta NATO-mut nammineerluni ilaasortanngornissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

Aamma naak nunarput Danmarkip ilaasortaanera aqqutigalugu ilaareeraluartoq.

- Nunarput Danmarkimut naalagaaffeqateqarneq pissutigalugu NATO-mut ilaavoq. Nunarpulli sunniuteqanngilaq, uagullu nunatut NATO-mut ilaarusunnersugut aperineqanngisaannarpugut, Markus E. Olsen oqarpoq, Danmarkillu NATO-mi suleqatigiinnermut 1949-mi nunatta danskit nunasiaateqarnerata ataaniinnerani ilaalersimanera innersuussutigalugu.

Islanditut ilioqqusisoq

Palasiusimasoq, maannalu politikeri Markus E. Olsen nunarput Islandip ilaasortaaneratulli NATO-mut ilaasortanngorniassasoq isumaqarpoq.

Naak Island NATO-mut ilaasortaagaluarluni sakkutooqarnikkut NATO-mut tapertaanngilaq. Tamanna illersornissamut suleqatigiinni ilaalernissamut piumasaqaataagaluarpoq.

Nunarpullu aamma taamaaliussasoq, Markus E. Olsen isumaqarpoq.

- NATO killeqarfinnik immikkut ittumik nakkutilliinermi suleqatigisariaqarparput, suleqatigiinnerlu taanna nunatta nammineq ilusilersussavaa, taanna oqarpoq.

Pissutsinik ajornerulersitsisoq

NATO-lli sakkutuuinik nunatsinniititserusulluni nalunaaruteqarneq pissutsinik ajornerulersitsissasoq, IA-p folketingimut qinigassanngortitaa, Aaja Chemnitz isumaqarpoq.

Nuna NATO-mut ilaasortaasoq siorasaarneqarpat nunat NATO-mut ilaasortaasut sakkutooqarnikkut tapersiisarput. Nunatsinnilu taamaattoqanngitsoq  Aaja Chemnitz oqarpoq. 

AAMMA ATUARUK Tusagassiuut: Illersornissaqarfiup Issittumi timmisartui umiarsuaalu nungullarput

Naalakkersuisulli Ukrainemi sorsuttoqarneranut iliuuseqarnerat eqqortuusoq allanngussanngitsoq isumaqarluni.

- Europami sorsuttoqarnera pissutigalugu isumatusaartumik iliuuseqartariaqarpugut, Aaja Chemnitz oqarpoq, nangillunilu:

- Naalakkersuisut tungaanniit suliami matumani Savalimmiut Danmarkilu peqatigalugit iliuuserineqartut isumatusaarnerupput, Ukrainemi pisut akerleraagut eqqissisimasoqarneranillu attassiinnarniarpugut, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Aaja Chemnitz Markus E. Olsenitulli nunatta silaannaani nakkutilliisoqarnerusoqartariaqartoq aamma isumaqarpoq.

IA-miilli politikerip oqarnera naapertorlugu taamaaliussagaanni NATO-mik suleqateqarnissaq pisariaqanngilaq.

IA-li Danmarkimut ukiuni aggersuni illersornissamut 90 milliardit koruuninik immikkoortitsinissamut isumaqatigiissuteqarusuppoq.

- Nunatta qulaani silaannarmi susoqarneranik ilisimasaqarnerorusuppugut, ullumikkummi naammattunik ilisimasaqanngilagut. nunatsinni namminersortuunitsinnik ersersitsinissarput pingaaruteqarpoq, tamannami nunanit allanit takkuttoqarluni silaannakkut inatsisinik unioqqutitsisoqassagaluarpat aamma pisariaqarpoq.

Partiit IA akerlileraat

Aamma Naleraq Demokraatillu NATO pillugu oqallinnermut ilaapput.

Partiit oqarnerat naapertorlugu nunat akornanni politikkikkut inissisimanermut tunngatillugu nunatta sillimaniarnerata annertusarnissaa pingaaruteqarpoq. Partiit taakku marluk Aaja Chemnitzip isumai akerleraat.

- Naleqqamiit Aaja Chemnitzip nalunaarutaa aamma Danmarkimut immikkut suli pituttuiniarnera isumaqatigisinnaanngilluinnarparput. Akerlianilli piaarnerpaamik Kalaallit Nunaata USA-llu illersornissaq pillugu isumaqatigiissuteqarnissaat, sapinngisamik piaarnerpaamik atuutsinneqalertussamik anguniartariaqarparput, Naleqqap folketingimut qinigassanngortitaa, Kiista Fencker Sermitsiamut oqarpoq.