Justus Hansen qinigassanngortittoq: Kalaallit Nunaat sorsoqataavoq

Justus Hansenip folketingimut qinigassanngortinneranut Ukrainemi sorsunneq pingaarnersaavoq.
Justus Hansen Kommuneqarfik Sermersuup kommunalbestyrelsiani aamma ilaasortaavoq. Assi © : KNR / Malik Brøns

Folketingimut qinersinissaq ullut qulit matuma siorna Mette Frederiksenimit nalunaarutigineqarpoq.

Nunatsinniit qinigassanngortittut aqqaneq marluupput - ataatsimik aamma ilaqipput. Justus Hansenilu Demokraatineersoq qineqqusaartunut ilannguppoq.
Taanna Kommuneqarfik Sermersuup kommunalbestyrelsiani aamma ilaasortaavoq.

Taassuma nunani tamalaani politikikkut pisut aamma Ukrainemi sorsunneq pillugu immikkut qineqqusaarutiginiarpai.

Nunatsinniit qineqqusaartut:

 

Naleraq: 

Kiista Fencker

Juno Berthelsen
 

Atassut

Aviaq Kleist

Arnánguak Jeremiassen
 

Siumut

Aki-Matilda Høegh-Dam

Markus E. Olsen

Karina Zeeb

Elvira Kuitse 
 

Demokraatit

Anna Wangenheim
Justus Hansen
 

Inuit Ataqatigiit

Aaja Chemnitz
Arnâránguak Inusugtok Rohde
Aqqalukkuluk Fontain

- Ukiorpassuit politikerniuvunga qinersisoqarnissaanillu suaaruteqartoqarnerit tamaasa eqqarsaatigilluagassaasarpoq ilaqutariinnermummi suliffimulu sunniuteqartarmat.

Justus Hansen qinigassanngortinnini sooq aatsaat nalunaarutiginerinni pillugu taama oqarpoq.

Taanna nunani tamalaani politikikkut pisut immikkut qineqqusaarutiginiarpai.

Kangerlussuaq Natomut iluaqutaassaaq

Nunarput Danmarkilu naalagaaffeqatigiimmita Danmark sakkunik atortussanillu Ukrainemut nassiussissalluni aalajangerneratigut nunarput ilaatinneqartoq, Justus Hansen isumaqarpoq.

- Taamaalilluta sorsoqataavugut. Qularinngivippara Ruslandip nunatut sorsuttutut isigigaatigut.

Taamaammallu Kalaallit Nunaat Danmarkillu iligisaanut aamma tunniussaqartariaqartoq, Justus Hansen isumaqarpoq. Assersuutigalugu Kangerlussuaq NATO-p mittarfiatut atorneqarsinnaasunngorlugu iluarsartuunneqarsinnaanerarpaa.

- Nunarput NATO-mit atorneqarsinnaalersillugu tarpertaasinnaavugut. NATO-mimmi suleqateqareerpugut, Danmarkip suleqataanissaa pisariqarpoq NATO-lu nunatsinnut sorsuutinut umiarsualivimmik allanilluunniit pilersitsinissamut periarfissinneqartariaqarpoq, Justus Hansen oqarpoq.

Rusland qaneqaaq

Nunatta kangiani sakkutuut umiarsualiveqarnissaat Justus Hansenip aamma qineqqusaarutigaa.

tunniussaqartariaqartoq, Justus Hansen isumaqarpoq. Assersuutigalugu Kangerlussuaq NATO-p mittarfiatut atorneqarsinnaasunngorlugu iluarsartuunneqarsinnaanerarpaa.

- Nunarput NATO-mit atorneqarsinnaalersillugu tarpertaasinnaavugut. NATO-mimmi suleqateqareerpugut, Danmarkip suleqataanissaa pisariqarpoq NATO-lu nunatsinnut sorsuutinut umiarsualivimmik allanilluunniit pilersitsinissamut periarfissinneqartariaqarpoq, Justus Hansen oqarpoq.

Nunatta kangiani sakkutuut umiarsualiveqarnissaat Justus Hansenip aamma qineqqusaarutigaa.

Piffissap ingerlanerani aqqartartut Tunumi takuneqartarsimanerat ilaatigut tunngavilersuutigaa.

- Qanorluunniit ikkaluarpat nunatta kangiata avannaarsuaniit Ruslandimut aqqut qaneqaaq. Tassalu Naalagaaffeqatigiit nunatta imartaatalu allanit susassaqanngitsunit iserfigineqartannginnissaanik qulakkeerniagassaavoq, taavalu Kalaallit sakkutuujusussaanissamik periarfissillugit sakkutooqarfinnilluunniit sulilersinnaalersillugit.

Justus Hansenip kina ministeriuertut qinissanerlugu suli oqarumanngilaq, namminerli talerperliusunit ilaanini isertuutinngilaa. Taaavali ministeriuninngorumaartumut ataatsimik piumasqarpoq:

- Kalaallit nunaatt akuutinnerusariaqarpaa. Suarsunnik tuniinnartarpaatigut, Kalaallit nunaanni qullasinnerpaami, tassalu ministeriunermik oqaloqatiginnittarfimmi, akuutinneqartariaqarpoq, taanna oqarpoq,

AAMMA ATUARUK Anna Wangenheim er Demokraatits eneste kandidat til folketingsvalget

Demokraatit sinnerlugit Anna Wangenheim Folketingimut aamma qinigassanngortippoq. Taassuma danskit ministeriunissaattut kina illersornerlugu aamma oqaatigerusunngilaa - Mette Frederiksenilli toqqagaaqqinnissaa taassuma kissaatiginnginnerarpaa.

Folketingemut novembarip aallaqqaataani qinersisoqassaaq.

Folketingimut qinersinissamut ullut aqqanillit sioqqullugit nunatsinnit qinigassanngortitanik nalunaaruteqarnissamut killissarititaavoq

Demokraatinit folketingemut 2019-mi qineqqusaartut sisamaapput.