Assi: Adamie Delisle Alaku

Aatsitassarsiornerup ajoqutigisinnaasai Nalileruminaappoq

Nunap inoqqaavisa akornanni inuiaqatigiinni arlalinni Canadap avannaaniittuni aatsitassarsiortut takkunnerat suliffissaqalernermik atugarissaarnermillu kinguneqarpoq. Aatsitassarsiornerli aamma avatangiisinut nunallu inoqqaavisa ukiuni untrilikkuutaani arlalinni inooriaasitoqaannut aamma annertuumik kinguneqarpoq.

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfinnik nutaanik ammaasoqarnialeraangat tamanut ammasumik tusarniaanermi apeqquterujussuugajuttarpoq aatsitassarsiorfik inuiaqatigiinnut aatsitassarsiorfissap qanittuaniittunut ajunngitsuunersoq ajortuunersorluunniit. 

Canadami nunap inoqqaavisa nunaanni ukiut untritillit sinnerlugit aatsitassarsiornermik ingerlatsineq annertuumik misilittagaqarfigineqarpoq.  

Illuttut isiginninninnermik misilittagallip taamani aallartimmata aatsitassarsiorfiit naaggaassanerlugit qinigassinneqaruni erseqqissumik akisinnaanngilaa. 

- Apeqqut ajornakusoortorujussuuvoq. Aatsitassarsiorfiit avatangiisinut ajoqutissaqartaraluartut inuiaqatigiinnut uagutsinnut pitsaasumik ineriartortoqarnera aatsitassarsiornerup malitsigaa, Adamie Delisle Alaku oqarpoq.

Nunavimmi illoqarfimmi Salluit-miuuvoq, tassanilu aatsitassarsiorfimmi Raglanimi ukiuni qulini sulisimalluni. Aatsitassarsiorfik assagarsuaq ammasuuvoq nikkelimik piiaaffiulluni Glencoremillu pigineqarluni, taannalu nunatsinni Citronen Fjordimi aatsitassarsiornermut akuuvoq. Adamie Delisle Alaku massakkut Makivik Corporationimi Nunavimmi Inuit politikkikkut aningaasaqarnikkullu suliniaqatigiiffianni avatangiisinut uumasunullu immikkoortortaqarfimmi præsidentimut tullersortaavoq. Tamannarpiaq pissutigalugu aatsitassarsiornerup pitsaaqutai pitsaanngequtaalu ilisimagamigit erseqqissarpaa. 

Piniarneq aalisarnerlu akornusersorneqarput 

Ukiut ingerlaneranni inuiaqatigiit nunap inoqqaavisa ilanngutitinneqarnissaat tusarniaaffiginissaallu aatsitassarsiortut pikkorinneruffigilersimagaluaraat suli unammillernartoqarpoq. Ilaatigut Canadap avannaani nunap inoqqaavinit najugarineqartumi atortussiassanik piiaanerup avatangiisinut sunniutai pillugit oqallittoqangaatsiarpoq. New Foundlandimi Memorial Universitymi nunalerinermut professori Arn Keeling taama oqarpoq.  

- Aqquserngit attaveqaqatigiiffiillu qangaaniilli ileqquni isumalluutinut assersuutigalugu tuttunut, aalisakkanut miluumasunullu imarmiunut ajoqutaasinnaassanersut apeqqutinngortinneqartarpoq, professori oqarpoq. 

Adamie Delisle Alakup aamma qangaaniilli ileqquni isumalluutit aatsitassarsiornermit navianartorsiortinneqartut erseqqissarpaa. Atortussiassat aatsitassarsiorfimmiit lastbilersuarnik aqqusinikkut aallarunneqarnerini ajornartorsiutit ilaatigut pilersarput. Tassami aqqusiniliat akuttunngitsumik tuttut piaqqisarfiitigoortarput. Aamma umiarsuit tamaanga pisartut assinganik ajornartorsiortitsisarput. Immami miluumasut ingerlavii sunnerneqartarput. Assersuutigalugu qipoqqarpassuit immap ilaanut allamut siaruaattarput puisillu allutik aamma ungasissumut allamut nuutarpaat, Adamie Delisle Alaku oqaluttuarpoq. 

- Piniarnerput umiarsuarsuarnit maskiinanillu allanit ulloq unnuarlu aatsitassarsiorfimmi ingerlaartunit annertuumik sunnerneqarpoq, oqarpoq. 

Aatsitassarsiorfiit qimaguppata kikkut avatangiisit paarissavaat?

Toqqaannartumik sunniinerit pinngortitami maannangaaq takuneqarsinnaasut saniatigut aatsitassarsiorfiit qimataat ernunatitsisinnaapput. 

- Aatsitassarsiorfiit matuppata kinnerit massakkut ernummatigineqartut annerpaat ilagaat, Adamie Delisle Alaku oqarpoq.

Kinnerit tassaapput saffiugassiornermi sinnikut igitat, akuttunngitsumik saffiugassianik oqimaatsunik akullit imaluunniit uranimik piiaaffinni igitassat radioaktiviusut. Avatangiisit tamakkununnga illersorniarlugit sinneruttunit igitat illersorneqarsinnaasumik toqqorneqarnissaat pingaartuuvoq. 

- Illersorneqarsinnaasumik toqqorneqarnissaannut tunngaviusoq tassaavoq nunap iluata qeriuaannartup iluanut inissinneqarnissaat. Nunarsuup tamarmi kissakkiartornera Issittumilu silaannaap allanngoriartornera nalunnginnatsigu kinnerit ernummatigileraluttuinnarpavut, Adamie Delisle Alaku oqarpoq. Taamaattumik aatsitassarsiornermi pingaarutillit ilagaat piiaaffiit matuneqalerpata torersunik isumaqatigiissuteqarnissaq, taakkunanilu kinnerit toqqorneqarnissaat ilanngunneqassalluni.  

AAMMA ATUARUK Ajornartorsiutaasut VVM-imi qarsupinneqarput

Kuannersuarni aatsitassarsiorfiusinnaasumut atatillugu kinnerit aamma oqallisaanerpaanut ilaapput, tassani taseq sapusiorlugu toqqorsivissatut eqqarsaatigineqarpoq. 

Kinnernullu toqqorsiviit sivisoorsuarmik atasinnaasariaqarput, professori erseqqissaavoq .

- Aatsitassarsiorfiit amerlasuutigut igitassaqartarput annertoqisunik avatangiisinut ajoqutaasunik, aatsitasaarsiorfiullu matunerata kingornatigut taakku eqqortumik toqqorneqarnissaat, passunneqarnissaat nakkutigineqarnissaallu pisariaqartinneqarpoq, Arn Keeling oqarpoq, atsitassarsiornermillu ingerlatsiviit qimaguppata kikkut akiliissanersut apeqquserlugu.   

Aamma Kalaallit Nunaanni sumiiffinni amerlanerpaani matusinissamut isumaqatigiissutinut aamma aatsitassarsiornerup kingornatigut saliinissamut aningaasaliinissamut qularnaveqquteqarnissamut piumasaqaatit sakkortupput. Taamaattoq sumiiffinni inuiaqatigiit akuttunngitsumik akiligassinneqartarput imaluunniit nunap ilaa aatsitassarsiorfiit matunerisa kingornatigut allanngorsimasoq kinguneruttarpoq. 

- Canadap avannaani tamarmi aatsitassarsiorfiit iluameersumik matuneqarsimanngitsunut assersuutissarpassuaqarpoq. Ullumikkut avatangiisinut sunniutit piinnarnagit aammali kinnerit, igitassat sinneruttut, illuutit aqqusinniallu ukiuni qulikkaani immaqalu untritilikkaani sunniutit kingunerisinnaasaannik tamanna apeqqusiivoq, Arn Keeling oqarpoq. 

AAMMA ATUARUK Illoqarfiup aatsitassarsiorfiup aserorteriffioriarluni iluarseqqinnera

Nalinginnaasumik mingutsitsinerup imeq naasullu sunnerpai 

Aammalu biilinit maskiinanillu aniatitanit nalinginnaasumik mingutsitsisoqarpoq, tamannalu kvælstofip nunap ilaanut qanittumiittumut tuttartup annertusiartuaarneranik kinguneqarpoq. Pinngortitamik atuineq annertuumik tamatumuuna allanngortinneqarpoq,  Adamie Delisle Alaku oqaluttuarpoq. 

- Utoqqartavut piniariaraangamik aalisariaraangamilluunniit qanga terianniarneraangamik pisarnertik akimorlugu pinngortitamit neriumaneq ajorput sermimilluunniit imerumassanatik,  Adamie Delisle Alaku oqarpoq.

Taamaattumik ataatsimut isigalugu nalileruminaappoq, Adamie Delisle Alaku erseqqissaavoq. 

- Ingerlatsiviit aatsitassarsiornermik aningaasannalluarsimasut nunap ilaani najugaqarfigisanni annertoqisumik amerleriarsimapput. Inuiaqatigiit aningaasaliinissamut ikiorpaat sinneqartoorutiminnillu avitseqatigisarlugit. Inuiaqatigiinnik inerisaanermi kiffartuussinermilu ikiuupput, piniariartarfinnullu aqqusinniortoqarluni. Aammalu ukioq kaajallallugu atorneqarsinnaasumik naluttarfittaarnikuuvugut, oqarpoq. 

Sumiiffinni arlalinni aatsitassarsiorfeqarfiusuni suliffissat aningaasarsiorfissallu amigaatigineqarsinnaapput, Kalaallit Nunaannilu aatsitassarsiorneq eqqarsaatigineqaleraangat tamannatunngavigineqartunut ilaasarpoq. Innutaasunut nunallu karsianut iseritassanut tunngaviusinnaavoq, inernerali nalileruminaappoq, Adamie Delisle Alaku isumaqarpoq.

- Aatsitassarsiorneq qanoq aningaasarsiffigisimanerlugu inuiaqatigiinnilu aningaasaqarneq qanoq pitsaanerulersissanerlugu akuttunngitsumik naatsorsortarparput.  Uumasut avatangiisillu aserorneqartussat nalunngikkaanni nalileruminaappoq, oqarpoq. 

Eqqasuutissaqaraluarluni kingunerisinnaasallu eqqarsaatigigaluarlugit taamaattoq Adamie Delisle Alaku aatsitassarsiorfiit naaggaarnissaannut qinigassinneqaruni angersinnaanginerarpoq. 

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat