Naja Lyberth arnallu spiralilersuinermeersut nersornaaserneqartut: - Ilivitsuunerusutut misiginarpoq

Naja Lyberth arnallu spiralilersorneqarsimanerminnik saqqummiussisut Inuit Pisinnaatitaaffiisa 2023-mi nersornaasiineranni ullumi nersornaaserneqarmata inersuarmi inunnik ulikkaartumi ersaartaanneqarput.
Marie Andersen (saamerleq) aamma Naja Lyberth (talerperleq) nersornaammik tigusiartorlutik Københavniliarput. Assi © : Sanne Vils Axelsen
februaarip 26-at 2024 17:29
Nutserisoq Connie Fontain

Naja Lyberth arnallu spiralilersuisoqarsimaneranik saqqummiussisut Københavnimi Vartovimi Inuit Pisinnaatitaaffiisa 2023-mi nersornaataannik nersornaaserneqarmata inersuarmi eqitaarinerit, oqalugiarnerit ersaattaassinerillu ikinngillat.

Nersornaat Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinnit Københavnimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insitituttimit aaqqissuunneqartumit ukiut tamaasa nersornaasiisarput. Siunnersuisoqatigiilli allanut attumassuteqarani Danmarkimi peqatigiiffinnit, siunnersuisoqatigiinnit, partiinit ministereqarfinnillu assigiinngitsorpassuarnik sinniisuuffigineqartoq.

Ukioq mannalu Naja Lyberth spiralilersuisoqarsimaneranillu qaammarsaasut allat arnat arfineq-marluk nersornaaserneqarput.

- Angisoorujussuullunilu attortinnangaatsiarpoq. Tusaaneqaratta akuerineqarlutalu ilivitsuunerulersutut misiginarpoq. Uummammeersumit misigisimanarpoq.

- Tamanna pissutigalugu suliamut uagutsinnut tunngasumik sukataaruteqaqqinnissatsinnut suli kajuminnerulerpugut, inuimmi pisinnaatitaaffiinik suliaqartunit upperineqarpugut, Naja Lyberth akuersissuteqarani spiralilersuisoqarsimanera pillugu siullersaalluni saqqummeeqqaartoq oqarpoq.

Naja Lyberth Inuit Pisinnaatitaaffiisa 2023-mi nersornaasiinerani nersornaaserneqartoq attortisimavoq. Assi © : Sanne Vils Axelsen

Marie Andersen spiralilersuinermik qaammarsaaqataasoq aamma attortisimavoq. Taanna Naja Lyberth peqatigalugu nersornaammik tigusiartorluni Københavniliarpoq.

- Angeqaaq, upperineqarpugut. Taamaammat tamanna allanut aqqutissiuissasoq soorunami aamma neriuutigigaara. Nunatsinneersunuinnaanngitsoq, Danmarkiminngaanneersunuinnaanngitsoq aamma nunarsuarmi tamarmi arnanut akuersissuteqaratik naartunaveersaaserneqarsimasunut, Marie Andersen KNR-imut nersornaasiinerup kingorna oqarpoq.

Spiralilersuisoqarneranik qaammarsaanermi siuttuusut marluk naasunnallutillu takkuttunit 50-init pilluaqquneqartunit tapersersorneqangaatsiarput.

Peqqarniitsumik naapertuilluanngitsuliornerit oqaasertaleraat

Arnat tusindilikkaat 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni spiralilersorneqarsimanerat danskit oqartussaasuisa kalaallit innuttaasut amerliartornerannut killilersimaariniarneraat. Oqaluttuarisaaneq taanna DR-ip tusarnaagassiaani ”Spiralkampagnen”-imi 2022-mi saqqummersinneqarpoq.

Arnat arlallit akuersissuteqaqqaaratik kingunerluutaasumik spiralilerneqarsimanertik saqqummiuppaat.

Spiralilersuisimaneq suua?

  • DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
  • DR naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
  • Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
  • Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
  • Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaanut tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
  • Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
  • Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutip oqarnera naapertorlugu arnat sapiissuseqarlutik saqqummernerannik nersorinninnissaq pingaaruteqarpoq.

Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Rasmus Grue Kristensen arnanut ullumi oqalugiarnermini oqarpoq.

- Nukissaqarlusilu sapiissuseqarlusi danskit naalagaaffiannit 1960-ikkunnit 1970-ikkunnilu misigitinneqartunut inuit pisinnaatitaaffiinik peqqarniitsumik naapertuilluanngitsuliornernut oqaasertaliinersi pissutigalugu Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinnit nersornaaserneqarpusi.

- Taamani akerliliillusi oqarsinnaanngilasi. Maannali taamaaliorpusi. Taamaammat Inuit Pisinnaatitaaffiinit 2023-mi nersornaaserneqartariaqarpusi, Rasmus Grue Kristensen oqarpoq.