Naja Lyberth arnallu spiralilersuisoqarsimaneranik saqqummiussisut Københavnimi Vartovimi Inuit Pisinnaatitaaffiisa 2023-mi nersornaataannik nersornaaserneqarmata inersuarmi eqitaarinerit, oqalugiarnerit ersaattaassinerillu ikinngillat.

Nersornaat Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinnit Københavnimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insitituttimit aaqqissuunneqartumit ukiut tamaasa nersornaasiisarput. Siunnersuisoqatigiilli allanut attumassuteqarani Danmarkimi peqatigiiffinnit, siunnersuisoqatigiinnit, partiinit ministereqarfinnillu assigiinngitsorpassuarnik sinniisuuffigineqartoq.

Ukioq mannalu Naja Lyberth spiralilersuisoqarsimaneranillu qaammarsaasut allat arnat arfineq-marluk nersornaaserneqarput.

- Angisoorujussuullunilu attortinnangaatsiarpoq. Tusaaneqaratta akuerineqarlutalu ilivitsuunerulersutut misiginarpoq. Uummammeersumit misigisimanarpoq.

- Tamanna pissutigalugu suliamut uagutsinnut tunngasumik sukataaruteqaqqinnissatsinnut suli kajuminnerulerpugut, inuimmi pisinnaatitaaffiinik suliaqartunit upperineqarpugut, Naja Lyberth akuersissuteqarani spiralilersuisoqarsimanera pillugu siullersaalluni saqqummeeqqaartoq oqarpoq.

Naja Lyberth Inuit Pisinnaatitaaffiisa 2023-mi nersornaasiinerani nersornaaserneqartoq attortisimavoq. Assi © : Sanne Vils Axelsen

Marie Andersen spiralilersuinermik qaammarsaaqataasoq aamma attortisimavoq. Taanna Naja Lyberth peqatigalugu nersornaammik tigusiartorluni Københavniliarpoq.

- Angeqaaq, upperineqarpugut. Taamaammat tamanna allanut aqqutissiuissasoq soorunami aamma neriuutigigaara. Nunatsinneersunuinnaanngitsoq, Danmarkiminngaanneersunuinnaanngitsoq aamma nunarsuarmi tamarmi arnanut akuersissuteqaratik naartunaveersaaserneqarsimasunut, Marie Andersen KNR-imut nersornaasiinerup kingorna oqarpoq.

Spiralilersuisoqarneranik qaammarsaanermi siuttuusut marluk naasunnallutillu takkuttunit 50-init pilluaqquneqartunit tapersersorneqangaatsiarput.

Peqqarniitsumik naapertuilluanngitsuliornerit oqaasertaleraat

Arnat tusindilikkaat 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni spiralilersorneqarsimanerat danskit oqartussaasuisa kalaallit innuttaasut amerliartornerannut killilersimaariniarneraat. Oqaluttuarisaaneq taanna DR-ip tusarnaagassiaani ”Spiralkampagnen”-imi 2022-mi saqqummersinneqarpoq.

Arnat arlallit akuersissuteqaqqaaratik kingunerluutaasumik spiralilerneqarsimanertik saqqummiuppaat.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutip oqarnera naapertorlugu arnat sapiissuseqarlutik saqqummernerannik nersorinninnissaq pingaaruteqarpoq.

Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Rasmus Grue Kristensen arnanut ullumi oqalugiarnermini oqarpoq.

- Nukissaqarlusilu sapiissuseqarlusi danskit naalagaaffiannit 1960-ikkunnit 1970-ikkunnilu misigitinneqartunut inuit pisinnaatitaaffiinik peqqarniitsumik naapertuilluanngitsuliornernut oqaasertaliinersi pissutigalugu Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinnit nersornaaserneqarpusi.

- Taamani akerliliillusi oqarsinnaanngilasi. Maannali taamaaliorpusi. Taamaammat Inuit Pisinnaatitaaffiinit 2023-mi nersornaaserneqartariaqarpusi, Rasmus Grue Kristensen oqarpoq.