Naatsorsuineq nutaaq: Coronamik tuniluunnersuaq piujuartitsisumik nukissiortitsinerulersoq

Gassinik silaannarmik kissatsikkiartortitsisunik aniatitsinerup annikillisinneqarnissaa piujuartitsisumillu nukissiorneruneq anguniagaappata, taava ajunngitsumik ingerlasoqarpoq. Nunap nukissamik atuinerata naatsorsorneqarata kingulliup tamanna takutippaa.
Nukissiorfiit nukissiaasa 80 procentii piujuartitsinermik tunngaveqaraluartoq nunap nukissanik atuinerata annertunersaa suli ikummatissameersuuvoq. Assi © : KNR
januaarip 31-at 2022 09:55
Nutserisoq Per Rosing

Nunap nukimmik 2020-imi atuinera ukiup siulianut naleqqiullugu 1,9 procentimik annikillivoq. Naatsorsueqqissaartarfimmiit nalunaarsuinerup tamanna takutippaa.

- Nalunaarsuinermi allassimavoq nukissanik piujuartitsisunik atatitsisinnaasunik il.il. atuineq katillugit 4,7 procentimik annertuseriarsimasoq. Nioqqutissanik uuliamit imerpalasunik atuineq katillugit 3,3 procentimik annikilleriarpoq.

Ikummatissanilli nunap iluaneersunik atuineq nuannersuinnaanngitsumik tunngaveqartumik annikillivoq.

Timmisartunut ikummatissamik A-1-imik atuineq 45 procentersuarnik annikillivoq, coronamik tuniluunnersuaq peqqutigalugu timisartukkut angalaneq annikillisimammat.

AAMMA ATUARUK Nunatsinni nukissiuutinut atuinerup 80 procentiata missaa mingutsitsisuusoq

Angallassinermi nukissanik atuineq coronamik tuniluunersuup toqqaannartumik kingunerisaanik katillugit 26,3 procentimik annikilleriarpoq.

Akerlianillu nioqqutissiorluni inuussutissarsiornermi atuineq 1,4 procentimik annertuseriarpoq, soorlu aamma niuernermik kiffartuussinermillu inuussutissarsiornermi angerlarsimaffinnilu annertuseriartoq.

Nukissanik 2020-mi atuineq katilluni tassaavoq 8.827 TJ (terajoule aaqq.)

Nukissanik piujuartitsisinnaasunik atuineq annertusiartorpoq 

Nukissani katitikkani taakkunani nukissat piujuartitsisussat ilaaneri annertusipput.

- Nukissanik piujuartitsisussanik 2020-mi atuineq tassaavoq 1.616 TJ, taamalu 4,9 procentimik ukiup siulianut naleqqiullugu annertunerulluni. 1996-imi nukissanik piujuartitsisussanik katillugu atuineq 675 TJ-uvoq, naatsorsuinermi allassimavoq.

Tamatuma kinguneraa nukissanik piujuartitsisussanik atuinerup annertussusaa nunami tamarmi annertuseriarmat. Nunap nukissanik atuinerata tamarmiusup 18,3 procenteraa 2019-imi 17,2 procentiulluni.  

Silap pissusaata allanngorarnera iluarsiissutigigaanni ukiut pitsaanerusumik naleqqiussinnaaqqullugit issip annertunerup annikinnerusulluunniit sunniutaa ilangunnagu, taava nukissani atuineq 2020-mi 4,6 procentimik annikilleriarpoq ukiumut siulianut naleqqiullugu.

Katillugit nukissamik atuineq 8.751 TJ-uvoq, Naatsorsueqqissaartarfik naatsorsuinermi nalunaarpoq.  

Nukinnut taaguutit atuinerillu
"Nukkit nalinginnaasumik naatsorsorneqartarput joule-mik, sukkulaatiikkunik imaluunniit geotermiskiusumik kiassaateqarfimmiikkunik. Soorunami taakunani marlunni nukiit annertussusaat assorsuaq assigiinngillat, taamaattumillu nalinginnaasumik uuttuutigineqartut terajoule (TJ) imaluunniit petajoule (PJ) atorneqartarput, assersuutigalugu nunap ilivitsup nukissanik atuinera pienqaraangat. Taamalilluni norlerpassuit atorneqartariaqanngillat."

Tigusiffik: Geoviden 

Nukissani katitikkani taakkunani nukissat piujuartitsisussat ilaaneri annertusipput.

- 2020-mi nukissanik piujuartitsisussanik atuineq tassaavoq 1.616 TJ, taamalu 4,9 pct.-imik ukiumut siulianut naleqqiullugu annertunerulluni. 1996-imi nukissanik piujuartitsisussanik katillugu atuineq 675 TJ-uvoq, naatsorsuinermi allassimavoq.

Tamatuma kinguneraa nukissanik piujuartitsisussanik atuinerup annertussusaa nunami tamarmi annertuseriarmat. Nunap nukissanik atuinerani tamarmiusup 18,3 procenteraa 2019-imi 17,2 procentiulluni.  

Eqqakkanik ikuallaavimmit kissarneq nukissanut pujuartitsisunut ilaavoq 

Nukissat piujuartitsisussat assersuutigalugu tassaapput erngup nukinganit nukissaq. Nukissiorfiit 2020-mi nukissiornerata 79,7 procentia erngup nukinganit nukissiaavoq. Saniatigut eqqakkanik ikuallaanermit kiassarneq piujuartitsisumik nukissiornertut nalunaarsorneqartunut ilaatinneqarpoq, naak CO2-imik aniatitsigaluarluni.

AAMMA ATUARUK Kalistat Lund: Innaallagissiutit nutarternissaat ukiuni qaninnerpaani aallartittariaqarpoq

- Eqqakkanit kiak taanna ungasianiit kiassaanikkut agguaanneqartarpoq. Erngup nukinga eqqakkaniillu kiak Nukissiorfiit 2020-mi tunniussaanni 1.497 TJ-uvoq. Taamaaliluni piujuartitsisumik nukissat Nukissiorfiit 2020-mi katillugit tunniussaasa 70,9 pct-eraat, naatsorsuinermi allassimavoq.

Nukissiorfiit eqqakkanik ikuallaavimmit nukissat 103 TJ 2020-mi tiguaat.   

Nunap tamarmi nukissanik atuinera paasisaqarfiginerorusukkukku naatsorsuineq tamarmiusoq UANI takuneqarsinnaavoq.