Naaja Nathanielsen imermit nukissiutinut nutaanut aningaasaliissutissanik Danmarkimi ujartuivoq
Naaja H. Nathanielsen novembarimi aningaasaqarnermut nutaatut naalakkersuisunngorpoq, Asii Chemnitz Narup-ip tassanngaannartumik tunuarmat.
Sapaatip akunnerani kingullermi siullerpaamik danskit aningaasaqarnermut ministeriat Nicolai Halby Wammen (S) ataatsimeeqqatigissallugu periarfissarsivoq.
Imermit nukissiorfiit
- Inatsisartuni amerlanerussuteqartut imermik nukissiorfiup Nuummi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniittup allineqarnissaa aamma imermik nukissiuuteqarfiup nutaap Aasiannik Qasigiannguanillu pilersuisussap pilersinneqarnissaa aalajangerpaat.
- Taamaalilluni nukissat Nukissiorfinneersut mingutsitsinngitsut 70 procentiniit 90 procentinut qaffassapput, imermik nukissiorfiit nutaat naaammassippata.
- Aalajangiinerup aamma kinguneraa sanaartornernut aningaasaliissutissanik koruuninik 3,1 milliardinik nassaartoqartariaqartoq. Aningaasat suli Naalakkersuisunit inissinneqanngillat.
- Danskit aningaasaqarnermut ministeriat ataatsimeeqatigilluarpara, tassami aamma ilasereqatigiinnerugami uanga atuuffimmi uani nutaajugama, aammali aalajangersimasumik oqaloqatigiissutissaqarpugut imermit nukissiutissat aningaasalerneqarnissaannut tunngasunik, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) Danmarkimit tikeqqammersoq oqarpoq.
Aningaaserivinnik ataatsimeeqateqarneq
Inatsisartut ukiarmi Nuummi erngup nukinganik nukissiorfiup allineqarnissaa aamma Aasiaat Qasigiannguillu imermit nukissiorfeqalernissat aalajangerpaat.
Aalajangiinerup kingunerisaanik Naalakkersuisut aningaasaliissutissanik koruuninik Naalakkersuisut 3,1 milliardinik pissarsisariaqassapput. Taakku Naalakkersuisut suli inissinngilaat.
Naaja H. Nathanielsen massakkut imermit nukissiorfissanut aningaasaliinissamut Danmarkimi suleqataarusuttunik nassaarniarpoq.
- Tassami annertoorsuarmik aningaasaliinruvoq, taamalu danskinik suleqatitsinnik oqaloqatigiissutigisariaqarparput qanoq periarfissaqarneri paaserusullugit. Kisianni aamma aningaaserivinnik arlalinnik attaveqarpugut, oqaluttuarpoq.
AAMMA ATUARUK Nuummut, Aasiannut Qasigiannguanullu erngup nukinganik pilersuineq annertusissaaq
- Taamaalilluta sanaartornermik suliaqarnermut aningaasaliissutissanik ujaasivugut, soorlu inatsisini aamma taama allaqqasoq. Isumaqarpugullu periarfissaqarluarluta, taamalu tamatumunnga isumalluarpugut Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Aningaasaliisinnanissarli erngiinnannguaq inissikkallarunanngilaq.
- Nutaasorujussuuvoq, sapaatip akunnera kingulleq finansministeri ataatsimeeqatigalugu aallartippugut aningaaservillu ataseq aamma ataatsimeeqatigalugu. Taava tassanngaanniit imgerlaqqissaagut. Suliniutimmi pitsaasuupput, taamaattumillu aningaasalerneqarnissaat periarfissaqarpoq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq oqarpoq.
Nunatsinni tunisassiorneq nutaaq aallarnerniarpaa
Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede siusinnerusukkut Glasgowimi klima pillugu pisortat ataatsimeeqatigiinneranni oqalugiarnermini oqarpoq nunatsinni imermit nukissiorfinnik tunisassiornissaq annertunerusoq pilersinneqarsinnaasoq.
Siunertaavoq Kalaallit Nunaata nunanut allanut nukissamik tunisassiorsinnaanissaa imermit nukissiornermut namminersortunit aningaasaliisinnanerit ammaannerisigut.
AAMMA ATUARUK Erngup nukinganik nukissiutiliornissat nutaat qanilliallattut
- Kalaallit Nunaat imermit nukissiornissamut isumalluuteqarpoq nunap nammineq atorsinnaassaanit annertunerusumik. Imermit nukissiornissamut isumalluutit naalagaaffimmit nunanillu allanit aningasaliisut, nukissanik annertuunik akikitsunik piujuartussanillu pisariaqartitsisut suleqatigalugit atorneqarsinnaapput, ilaatigut Naalakkersuisunit tusagassiuutinut nalunaarummi allaqqavoq.
- Kalaallit Nunaat imermit nukissiornissamut isumalluuteqarpoq nunap nammineq atorsinnaassaanit annertunerusumik. Imermit nukissiornissamut isumalluutit naalagaaffimmit nunanillu allanit aningasaliisut, nukissanik annertuunik akikitsunik piujuartussanillu pisariaqartitsisut suleqatigalugit atorneqarsinnaapput, ilaatigut Naalakkersuisunit tusagassiuutinut nalunaarummi allaqqavoq.
Kisianni suli Kalaallit Nunaata tamarmiulluni mingutsitsinngitsumik nukissiuteqalernissaanut ungaseqaaq. Tassami nunap nukissanik atuineranik pisortatigoortumik naatsorsuinerit kingulliit takutippaat nukissanik atuinerup 82.6 procentia nunap iluani sinnikunit tassa dieselimit, benziinamit aamma uuliamit pisartoq.
Tamanna assersuutigalugu peqquteqarpoq sinerissmi tunisassiorfiit inoqarfippassuillu suli ikummatissanik nunap iluani sinnikuneersunik pisariaqartitsilluinnarmata.
Nunap nammineq iluani attaveqaqatigiinneq peqqutaaqataavoq, umiarsuit Royal Arctic Line-meersut aamma qulimiguullit timmisartullu Air Greenland-imeersut nunap iluani sinnikuneersunik ingerlateqarmata.
