Misissuutit isornartorsiorneqartut pillugit nunatsinni tamarmi nunanilu allani akerliussutsimik takutitsisoqassasoq

Danskit kommuniisa kalaallinut ilaqutariinnut misissuinermi FKU-mik atuisarnerat pillugu decembarip qulingani marlunngornermi akerliussutsimik takutitsisoqaqqissaaq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

decembarip 09-at 2024 07:39

Nutserisoq Connie Fontain

Nuummi Københavnimilu akerliussutsimik takutitsisut allagartarsualerlutik, bamsinik aamma qalipaatigissunik meeqqat atiinik allassimasunik tigummiaqarlutik kalaallit meeqqat Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit akerliunerminnik takutitsipput.

Akerliussutsimik takutitsisut danskit kommuniisa misissuutinik isornartorsiorneqartunik – angajoqqaanut misissuinermut atorneqartartunik – kalaallinut ilaqutariinnut atuiunnaarnissaat piumasaqaatigaat.

Decembarip qulingani marlunngornermi akerliussutsimik takutitsisoqaqqissaaq – tamatumuuna nunatsinni tamarmi illoqarfinni arlalinni. Nuummi, Ilulissani, Aasianni, Ittoqqortoormiini, Tasiilami, Nanortalimmi Narsamilu akerliussutsimik takutitsisoqarnissaa oqaatigineqarpoq. Tamatuma saniatigut Københavnimi, Aarhusimi, Reykjavikkimi, Iqalunni, Árranimilu akerliussutsimik takutitsisoqassaaq.

- Inuit akornanni pakatsinerit kamannerullu annertusiartuinnarput, taakku politikerinit piumasaqaammik pinngitsoortinneqartutut misigisimapput. Maannakkutut itsillugu politikkikkut allannguerujussuartoqarusussusermik misigisimananngissoraara, Aka Hansen, Nuummi akerliussutsimik takutitsinissamut aaqqissueqataasoq oqarpoq.

Tamatuma saniatigut akerliussutsimik takutitsisut kalaallinut ilaqutariinnut tunngatillugu inissiinermi suliat siusinnerusukkut pisimasut angajoqqaanik misissuummik atuiffiusimasut qaqeqqinneqarnissaat piumasaraat.

- Naak immikkut ilisimasallit amerlasuut misissuutinik atuinissamut nangartaagaluartut politikkikkut suliniutit angusaqarfiunnginneratigut takuneqarsinnaavoq, Aka Hansen oqarpoq.

Islandimit tapersiineq

Danmarkimi nunatsinnilu maannamut misissuutit isornartorsiorneqartut pillugit akerliussutsimik takutitsisoqareerpoq. Aka Hansenili Nuummilu akerliussutsimik takutitseqataasut inoqatinut attaveqaatitigut nunarsuarmi tamarmi inuiaqatigiit aamma akerliussutsimik takutitsinissaannik kaammattuuteqarput.

Oqariartuullu tamanna Ditta Jensenip tusarpaa. Taamaamma Islandimi illoqarfiit pingaarnersaanni danskit Reykjavikkimi aallartitaqarfiata saani akerliussutsimik takutitsisoqassaaq.

- Kalaallit meeqqat Danmarkimi pinngitsaaliissummik arsaarinnissutaasartut pillugit oqariartuummik siammartereqataarusuppugut, Ditta jensen nunatsinneersoq Islandimili maanna najugaqartoq oqarpoq.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angjoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu nutaanik najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.
Nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsisoqarnissaanik Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut marluk, IA-meersup Aaja Chemnitzip aamma Siumumeersup Aki-Matilda Høegh-Damip, Folketingimi isumaqatigiinniutigineqarnerani piumasarereerallu taamaaliorput.
Nalileeriaasitaassat ukioq 2023 naatinnagu tassa piareersimasussaagaluarput.
Naalagaaffilli nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsinissamut atatillugu misissuititseqqaarniarluni aalajangerpoq. Misissuisitseqqaarneq ukioq naatinnagu naammassineqartussaassaaq.
Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfiup Danmarkimi kommunit tallimat kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik maanna nalileeriaatsinik (FKU) atuiunnaarnissaannik juunimi kajumissaaruteqarpoq.
Esbjerg Kommune aamma København Kommune maanna nalileeriaasiusunik tamatuma kingorna atuiunnaarput. Kommunilli maanna nalileeriaasiusunik suli atuisut arlaqarput.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissineqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik maanna nalileeriaasiinut akerliussutsimik Nuummi Københavnimilu takutitsisoqaqqammerpoq. Danmarkimi kalaallip arnap meerartaaminik novembarimi arsaarneqareerernerani taamaaliorput. Suliaq taanna Thisted Kommunemi pivoq.

Allisiguk

Akerliussutsimik takutitsisoqarnissaanut peqataaniartorpassuupput. Inuit maannammut 70-it peqataaniarlutik Facebookikkut pisussatut nalunaarfiusumi nalunaarput.

- FKU-mik misissuinerit atorunnaarsinneqarnissaat piumasaraarput. MIsissuutilli kisimik ajornartorsiutaanngillat. Kalaallit meeqqat ilaquttaminnit pinngitsaaliissummik nuutsinneqartut oqaatsitik kinaassusertillu aamma annaasarpaat, Ditta Jensen oqarpoq.

Isumagininninnermut ministeri isumasioqatigineqartoq

Danmarkimi kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq pillugu suliaq naalakkersuisut akornanni aamma oqaluuserineqarpoq, meeqqanummi inuusuttunullu naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep (IA) danskit isumaginninnermut ministeriat, Sophie Hæstorp Andersen (S) qaammammi matumani siusinnerusukkut suliaq tamanna pillugu ataatsimeeqatigaa.

Aqqaluaq B. Egedep danskit kommuniisa misissuutinik kalaallinut ilaqutariinnut atuiunnaarnissaat piumasaqaatigaa. Danskip suleqataata, Sophie Hæstorp Andersenip danskit kommunii misissuutinik kalaallinut atuiunnaarnissamik allagaqarfiginiarlugit oqaatigaa. Taamaattoqaranili isumaginninnermut ministerip danskit kommuniisa misissuutinik atuiunnaarnissaq isumaliutigissagaat allagaqaatigaa.

KNR-ip Sophie Hæstorp Andersen suliamut atatillugu qaammammi kingullermi apersorniaraluarpaa. Taannali apersorneqarusunngilaq.

IA-mit Aaja Chemnitz aamma Siumumit Aki-Matilda Høegh-Dam tamarmik Folketingimi ilaasortaasut isumaginninnermut ministerimik isumasioqatigiinnissamut aggersarneqarput. Tamanna 2025-mi januaarip arfineq-aappaanni pissaaq.

Illoqarfinni assigiinngitsuni akerliussutsimik takutitsinerit nalunaaqutaq sisamanut aallartissapput.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.