Misissuineq nutaaq: Politikerinut tatiginninneq naqqanneqqavoq
Nunatsinni politikerit kommuninut Inatsisartunullu qineqqusaaleruttorput, tamannali peqatigalugu innuttaasut qinikkanut tatiginninnerat aamma appasinngaatsiarpoq.
Transparency International Greenlandimit misissuinerup annertuup innuttaasut 50 procentiisa Naalakkersuisut tatiginngikkaat imaluunniit annikitsuinnarmik tatigigaat, akissuteqartullu 46 procentiisa Inatsisartuni politikerit tatiginngikkaat imaluunniit annikitsuinnarmik tatigigaat takutippaa.
AAMMA ATUARUK Atoqatigiinneq ileqqorlunnerlu pillugit misissuinermi inernerit uissuumminartut
Nunatsinni kommunimi poltikerinut tatiginninneq qaffasinnerulaaginnarpoq. Tassani 32 procentit poltiikerinut atorfilinnulluunniit tatiginninngillat imaluunniit annikitsuinnarmik tatiginnipput.
Akissuteqartuni inuusunnerpaat tatiginninnerusut misissuinermi takutinneqarpoq, ukioqqortusiartornerlu malillugu tatiginninneq appariartorluni.
Misissuineq pillugu
- Misissuineq nunatsinni siullermik 2016-imi ingerlanneqarpoq, nunattalu peqataaleqqinnissaa sulissutigaarpoq. Qujanartumik iluatsippoq, 2020-llu naanerani nunatsinni innuttaasut 700-t nunatsinni sumiiffinnit avannaanit kujataanut aamma nunaqarfinnit illoqarfinneersut ukiuilu assigiinngiiaartut misissuinermi peqataapput. Takujuminartumik misissuisoqarnera ilorrimaarutigingaatsiarparput.
- Kalaallit misissuinerat nunat tamalaat akornanni peqquserluttuliortoqarneranik misissuisoqarnerata Global Corruption Barometerip ilagaa taanna Tranparency Internationalip misissuineraa.
Paasissutissarsiffik: Transparency International Greenland
- Tatiginninneq siusinnerusumi nalaassimasunut atassuteqarsinnaavoq, akissutillu ukioqqortunerusut pakatsinermik misigisaqarsimanerannut taamaalillutillu politikerimut ikinnerpaamik ataatsimut tatiginnikkunnaarneratut takuneqarsinnaalluni, misissuinermi allassimavoq.
Pissaanermik atornerluisoqaleraluttuinnartutut misigineqartoq
Aalajangiinissamut suliaqarnermut atatillugu ammatitsinerusoqalernissaa pisariaqartinneqartoq innuttaasullu akuutinnerulernerat politikerinut tatiginninnermik qaffassaataassasoq suliniaqatigiiffik isumaqarpoq.
Tamatuma saniatigut Transparency International Greenlandip nunatta Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlunnermik akiuiniarnermut isumaqatigiissutaannik atuutsitsilernissaa innersuussutigaa.
AAMMA ATUARUK Transparency: Pissaanermut tunngasut pingaarutillit nalunaarusiami qulaajarneqarput
Misissuinerummi nunatsinni politikerinut tatiginninneq ukiuni kingullerni apparsimasoq inuillu pissaanermik atornerluisoqaleraluttuinnartutut misigigaat aamma takutippaa.
- Ineriartortoqarneranut isumaq ukiuni kingullerni annertoorujussuuvoq. Misissuinermi akissuteqartut 60 procentiisa politikerit atorfillillu akornanni pissaanermik atorluineq ukiuni kingullerni qaffassorivaat, misissuinermi allassimavoq.
Iliuuseqarusussuseqarneq
Akissuteqartut 88 procentii peqquserluttuliornermik nalaassigunik unnerluutiginnikkusussuseqartut misissuinerup takutippaa.
AAMMA ATUARUK Siulersuisuni ilaasortanik toqqaanerit isertuaatsumik pinissaat Transparencyp piumasaraa
Sumili taamaaliortoqarsinnaanera pillugu qularutigineqangaatsiarpoq. Tamatuma saniatigut akissuteqartut 40 procentii peqquserluttuliornermik nalunaarutiginninnissaq nalinginnaasumik akuersaarneqarsinnaanngissoraat.
- Inuit unnerluutiginnikkusukkaluarlutik sumut unnerluutiginninnissartik ilisimanngikkaat ajornartorsiutaangaatsiartoq, Transparency International Greenland isumaqarpoq. Unneruutiginninnissap akuersaarneqarsinnaasunngornissaanut atatillugu aamma peqquserluttuliornermik unnerluutiginninnissamut aqqutissiuussinissamut suliassaqangaatsiartoq, Transparency International Greenland oqarpoq.
