Meeqqat oqaaseqartartortaavat: Kommunit utaqqiinnarnagit – ikioqatigiissaagut

Stina Sværd arfineq-pingasunik ukioqarluni neqimik nassataqarluni decembarip qaammataani aanaqqiiminukarpoq, inuusuttunngoramilu nukappiaqqamik, mikisumik qimanneqarsimasumiuk aanaqqiimi nalaasaarfianut sinitsitsiartorpoq.

Taanna meeqqanut oqaaseqartartunngoruni meeqqat inuusuttullu inuiaqatigiinni tusaaneqarsinnaanissaat ukiuni tulliuttuni pingasuni suliassarilissavaa.

Naalagaaffimmik atugarissaarfiusumik aaqqissuussinermik atorunnaarsitsilluta kulturimik kikkut tamarmik ikiuullutillu akisussaaffimmik tigusinerannik – tassa kommune kisimi pineqarani naggueqatigiilli inuit aallaavigalugit atugarissaartitsineq atulersitseqqikkaluarutta isumaginnittoqarfik pitsaanerulissasoraa.

KNR-ip Stina Sværd meeqqanut susassaqarfimmik soqutiginnileqqaarneranut tunngatillugu qanorlu allannguiniarnera pillugu oqaloqatiginiarlugu angerlarsimaffianut pulaarpaa.

Isumalluartoqaqqilissasoq

Meeqqanut oqaaseqartartunngortussaq qungujulaannangajappoq, inuuninilu oqaluttuarigamiuk illariartarpoq.

Taassuma qanoq innera isumaginninnermik susassaqarfiup qanoq innerata akerlerilluinnarpaa, meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu naalakkersuisunngoqqammersup, Maasi Pedersenip (IA) susassaqarfiup sumut ingerlaneranik nassuiaanermini oqaatsinik 'sukannersumik aqutsinermik' atuivoq.

Stina Sværdip meeraanilikkersaarnermi arfineq-pingasunik ukioqarluni aanaqqiini puussianik neqinik imaqartunik ikiorlugu eqqaavaa. Taamani imminut ikioqatigiittoqartarnerarpaa, kikkullu tamarmik suliassaqartarnerarpai. Eqqarsartaaseq taanna meeqqanik suliassaqarfimmut uterteqqikkusuppaa. Assi © : KNR / Markus Valentin

Stina Sværd isumaginninnermik siunnersortitut ilinniagaqartut sulianik isumaginnittuusimavoq. Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmilu immikkoortortami pisortatut atorfimminngaanneerluni, taamaammat suliassat misilittagaqarfigai, qanorlu ilungersunartiginera ilisimalluarlugu.

Taamaakkaluartorli neriulluataarnermisulli suliffimmi aamma neriulluataartoqalissasoq neriuutigaa.

- Ukiut pingasut qaangiuppata neriuuteqarsinnaalersimalluta periarfissanik takunnissinnaalersimanissarput neriuutigaara. Tassa ikinnerusut nunatsinnit aallartalersimasut nunarpullu meeqqanut ineriartorfiullunilu toqqissisimaffiulluni meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu angerlarsimaffiusoq.

Nukappiaraq majuartarfinniittoq

Stina Sværdip inuusuttuunermini isumaginnittoqarfik attaveqarfigeqqaarpaa.

Aasaanerani unnukkut putsertoq, Air Greenlandimi saqisutut sulereerluni soraaqqammerluinnarluni nukappiaraq mikisoq majuartarfimmiittoq naammattoorpaa.

- Nukappiarannguup annerpaamik arfineq-pingasunik ukioqartup tassaniittussaanngimmat isersinnaanersoq aperaara. Taassumali qimminilu anisitaasimallutik oqaatigaa.

Stina Sværd matukkut kasuttorpoq, nukappiaqqallu arnaa illumit tusaaneqarsinnaavoq. Naallu unnuami pingasunngoraluartoq nukappiaraq isertinnianngilaa. Taamaammat nukappiaraq imminut angerlaappaa nalaasaarfimmullu siniffissaliuullugu.

- Neriuppunga misilittakkakka atorlugit aaqqissuussinerit akornanni attaveqaatinut iluaqutaasinnaassallunga. Suli inuinnaavugut, inuusuttulli naapeqatiginiarlugit ilanngutitittariaqarpagut. Assi © : KNR / Markus Valentin

- Nukappiaraq sanioqqutiinnarsinnaanavianngilara. Taamaakkaluarpat sapaatip akunnera sininneq ajulissagaluarpunga.

Maasi Pedersen ukioq manna juunip aallartinnerani tusagassiortunik katersortitsivoq, tassanilu innuttaasut tamarmik meeqqat inuusuttullu akornartorsiutaannut tunngatillugu akisussaaffimmik tiguseqataanissaannik kaammattuuteqarfigai.

Tupaallannanngitsumillu Stina Sværd isumaqataalluinnarpoq. Taassuma danskit atugarissaarnermik aaqqissuussinerannik atulersitsineq naggueqatigiit inuit – pingaartumik Nuummi – akisussaaqataanermik annaasaqarnerannik kinguneqartitseqataasimasoraa.

Kulturimillu utertitseqqinnissaq sulissutiginiarpaa.

Kalaallisut inuiaqatigiit atugarissaarnerat

Taanna inuusuttuaqqamik nammineerluni anaanaqarpoq: arnaalu piffissami tassani angajoqqaajunissamut suli inuusuppallaarluni. Qujanartumilli aanaakkui aamma angakkui, ajakkuilu ikiuupput, meeraaneralu asanninnermik ulikkaarluni.

- Anaanaga qatanngutigiinni qulingiluani nukarlersaavoq. Taamaammat uanga qatanngutigiit qulingattut taaneqartarpunga. Inuit ikioqatigiinnerannik ikioqatigiittarnermillu misigisaqarpunga, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Ullumikkuusuuppat ilaquttama perusunngippannga ulloq unnuarlu inissiisarfimmut inissinneqarsimassagaluarpunga.

Kikkullu tamarmik immikkut suliassaqarnissaat imminnullu ikioqatigiinnissaat naggueqatigiit inuit kulturianni pingaaruteqartut ilagaat – Stina Sværdillu tamanna isumaginninnikkut suliaqarnermi puiorneqarsimasoraa.

Maasi Pedersen (IA) isumaginninnermik suliaqarfinnik alakkarterilluni kommuninut tallimanut angalaleruttorpoq. Tassanilu workshoppinik aaqqissuussillunilu meeqqanik oqaloqateqarpoq, tamannalu Stina Sværdip nuannaarutigaa: - Naalakkersuisumit aatsaat taamaaliortoqarneranik takusaqarpunga, taanna oqarpoq. Assi © : KNR / Markus Valentin

- Inatsiseqarneq inuiaqatigiinnitsinnut qanoq kinguneqarnissaa eqqarsaatigineqarani Danmarkimit assilineqarnikuuvoq. Atugarissaarnermik aaqqissuussineq ajunngitsunik siunertaqarpoq, kisianni kulturitsinni aaqqissuussinermut aserortitsivoq, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Ullumikkut ajornartorsiuteqaruit kommunimut saaffiginneqquneqartarputit. Tamanna ilaqutariit inuiaqatigiilluunniit susassariunnaarnikuuaat. Maanna aaqqissuussineq akisussaassuseqartuuvoq.

Naalakkersuisup, Maasi Pedersenip juunimi una oqaatigaa: 'Tamatta ikioqatigiilluta akisussaaffimmik tigusisariaqarpugut. Meeqqat, inersimasut utoqqaallu. Meeqqat ulorianartumiippata angajoqqaat utaqqinnassanngilagut – akisussaaffimmik tiguseqataasariaqarpugut.'

Akisussaaqataanerlu tamanna Stina Sværdip isumaginninnermik susassaqarnermik kulturimut utertitseqataaffiginiarpaa.

- Nipituumik oqaluttariaqarlutalu qanoq isumaqarnitsinnik allanngueqatigiittariaqarpugut. Kulturerisatsinnik annaasaqarsinnaagutta taama aamma uterteqqillugu allannguisinnaavugut. Parnaarsimasoqanngilaq.

Taamaaliornissamulli periarfissaq ataasiinnaavoq, tamannalu Stina Sværdip suliassaani aamma pingaarpaassaaq – tassa meeqqat nipaasa oqaloqatigiinnermi assigiimmik naleqartinnissaat.

Meeqqat nalunnginnerpaagaat

Meeqqat oqaaseqartartortaavat qanoq allatut eqqarsaatersornissamut allannguinissamullu arlalinnik isumassarsiaqareerpoq. Siullermilli inersimasut meeqqanut taakkulu pisariaqartitaannut tusarnaarluarsinnaaleqqaarnissaat pisariaqarpoq

- Meeqqat paasisinnaapput, uagullu inersimasut ilisimasorisatsinnit annerusumik ilisimasaqarput. Taamaammat taakku aperalugit aalajangiinernut ilaatinneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Meeqqamik oqaloqateqarnissamut sorusunneranillu tusarnaarnissamut immikkut ittumik ilinniagaqarsimasuusariaqanngilaq.

Maasi Pedersen (IA) isumaginninnermik suliaqarfinnik alakkarterilluni kommuninut tallimanut angalaleruttorpoq. Tassanilu workshoppinik aaqqissuussillunilu meeqqanik oqaloqateqarpoq, tamannalu Stina Sværdip nuannaarutigaa: 

- Naalakkersuisumit aatsaat taamaaliortoqarneranik takusaqarpunga. Meeqqat tusaaniarneqaraangamik suna tamarmi isumassaqalertarpoq, taanna oqarpoq.

Kalaallit ilaqutariit meerartallit Danmarkimiittut sooq nunatsinnut uteqqinnginnerannik aperineqaraangamik meeqqerivinni, meeqqat atuarfiini peqqinnissaqarfimmilu amigaateqarneq ilaatigut taasarpaat. Stina Sværdilli nunatsinni meeqqat ilaquttanut pinngortitamullu qanillutik toqqissisimallutik peroriartornissaannut periarfissat takuneqarsinnaalernissaat neriuutigaa. Assi © : KNR / Markus Valentin