Meeqqanut misileraataasimasunut Danmarkimit taarsiissuteqartoqassanngitsoq

Danskit naalagaaffiannit kalaallit meeqqat misileraatigineqarsimasut taarsiiffigineqassanngillat.

- Kukkussutaanikuusimasumut utoqqatsissuteqarnissaq qitiuvoq, utoqqatsissuteqarnikkullu pisimasut kukkussutigineqartut ilinniarfigaagut taamalu pisoqaqqissanani, danskit nunamut imminermut ministeriat, Astrif Krag oqarpoq.

KNR-ip taanna apersorniarsarigaluarpaa, iluatsinngitsumilli. Taannali allakkatigut akissuteqarpoq.

AAMMA ATUARUK Udredning: Eksperimentet var ude af kontrol og gav dybe, menneskelige sår

- Meeqqanut maanna inersimasunngorsimasunut qanigisaanullu naalgaaffiup tungaaniit sumiginnaasimaneq pissutigalugu pisortatigoortumik utoqqatsissuteqartoqarnikuuvoq. Taamaalilluni danskit naalakkersuisuisa naalagaaffiup sumiginnaasimaneranut atatillugu naalakkersuisut siuliisa isumagisimanngisaat pillugu alloriarnerujussuartoqartoq nalilerpaat, Astrid Krag oqarpoq.

22-nit arfinillit suli uumasut

Meeqqat 22-t misileraataasumit nunatsinnit Danmarkimut 1951-imi aallartinneqarput. Taakku ineriartortitsiniarnermut misileraanermi qitiusimapput, meeqqat danskiunerulernissaat nunatsinnullu uterunik maligassiusunngornissaat anguniagaasimavoq. Meeqqalli angerlaramik oqaatsitik puiorsimavaat ilaquttaminnilu najugaqarsinnaatinneqaratik Nuummi meeqqat angerlarsimaffiannut inissinneqarput.

Meeqqanit taakkunannga 22-nit arfinillit suli uumapput. Taakkulu 80-it missaannik ukioqarlutik.

Danskit ministeriunerat, Mette Frederiksen taakkununnga 22-nut decembarimi utoqqatsissuteqarpoq. Utoqqatsissuteqarnerulli aningaasanik malitseqartinneqannginnera, Folketingimut ilaasortap, Inuit Ataqatigiinnit, Aaja Chemnitz Larsenip kamaatigaa.

AAMMA ATUARUK Meeraanermi misileraataasimasoq: Nunarput aamma utoqqatsertariaqarpoq

- Uggornartorujussuusoraara. Akissutersiarput meeqqat misileraataasimasut naalagaaffimmik eqqartuussivilersuussisariaqarneranik tikkuussivoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

- Utoqqatsissuteqarfigineqarnissartik ukiorpassuarni sorsuutigaat. Inuusukkunnaarput taamaammat aamma eqqartuussivilersuussissagunik uggornarluinnarpoq.

- Maannangaaq qanoq iliorsinnaanera killeqarpoq. Politikkikkut suliaq naammassiartulerpoq, meeqqallu misileraataasimasut eqqartuussivilersuusserusunnersut maanna apeqqutaalerpoq. Neriuppunga ikiorneqassasut. Taakku eqqartuussissuserisoqarnissamut akiliisinnaanissaat nalunarpoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Nukappiaqqat Godhavnimiissimasut taarsiiffigineqartut

Taassuma nukappiaqqat Godhavnimiissimasut pillugit suliaq sanilliuppaa. Nukappiaqqat Danmarkimi meeqqat illuanni 1960-ikkunni 70-ikkunnilu Godhavnimiinnerminni atornerlugaanermik sumiginnagaanermillu nalaataqarput.

Taakku paarinerlugaasimaneq pillugu pisortatigoortumik utoqqatsertoqarnerata kingorna suliassanngortitsipput, naalagaaffiullu februaarimi isumaqatigiissuteqarfigai. Taakku tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqarput.

Ministeriuneq Godhavnimi najugaqarnikuusimasunut eqimattanut Danmark sinnerlugu 2019-imi utoqqatsissuteqarpoq.

- Naalagaaffeqatigiinni innuttaasut akornanni naligiissitsisoqarnissaa kissaatigigutsigu taava meeqqat pileraataasimasut aamma nukappiaqqat Godhavnimiissimasut naligiissinneqassapput, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

- Eqqartuussivilersuussisoqarani politikkikkut isumaqatigiissuteqartoqarnissaa neriuutigigaluarpara. Nukappiaqqat Godhavnimiissimasut taarsiiffigineqarmata meeqqat misileraataasimasut aamma taarsiiffigineqartariaqarput.