Meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfiit suliaat sulisuisa amerlassusaannut naleqqiullugit amerlavallaarujussuartut
Nunatta kommuniini meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfiit nammakkersorneqarpallaarlutillu sullissisunik ilinniarsimasunillu sulisussaalatsipput. Tamannalu innuttaasut ikiorneqarnissamik pisinnaatitaaffeqartut pisariaqartitaminnik ikiorneqartanngitsortaqarnerannik kinguneqarpoq.
Inatsisartut Ombudsmandiata Qeqqata Kommuniani meeqqamik atugarliortumik ikorfartuinermik suliami ilungersunaqisunik qasseeriarluni kukkusarsimaneranik isornartorsiuineraniit sapaatit akunnerit marluk qaangiussimalerput. Qeqqata Kommunia meeraq atugarliortoq pillugu arfineq-pingasoriarluni nalunaarfigineqartarsimagaluarluni iliuuseqarsimannginninni pillugu isornartorsiorneqarpoq.
Meeqqanimmi tapersuineq pillugu inatsit naapertorlugu Qeqqata Kommunia siullermilli nalunaaruteqartoqarneraniit nalunaaquttap akunneri 24-t qaangiutsinnagit isumaginninnikkut misissuinissamut tunngavissaqarnersoq isummertussaagaluarpoq.
Qeqqata Kommuniali taamaaliorsimanngilaq, taamaammat inatsisinik meeqqat inuusuttullu tapersersorneqarnissamik neqeroorfigineqarnissaannik qulakkeerinnittussatut unioqqutitsilluinnarsimasoq, Ombudsmandi inerniliivoq.
KNR-ilu suliaq taannarpiaq aallaavigalugu nunatta kommuniini meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfinni pissutsit qanoq innerannik paasiniaavoq.
AAMMA ATUARUK Qeqqata Kommuniata kukkusarsimanerminik isornartorsiorneqarnini akigaa
Agguaqatigiisillugu suliaasa amerlassusaat
- Sullissisup ataatsip suliai 25-35-nit amerlanerusassanngitsut, Danmarkimi isumaginninnermik suliallit peqatigiiffiata innersuussutigaa.
- Sullissisup ataatsip suliai 15-20-nit amerlanerusassanngitsut, Sverigemi periuserineqartumi innersuussutaavoq.
Sverigemi periuserineqartoq tamaani kommunerpaaluit isumaginnittoqarfiisa meeqqanik inuusuttunillu sullissinermi aallaavigineqartarpoq. Sullissisut amerlavallaanngitsunik suliaqartarnissaat, iluarsaqqitamik suliarinneriaaseqarnissaq, sullitap iluqutaanik qanigisaanillu peqataatitsilluarnissaq sulianillu naammassilertuinerusinnaanissaq periuserisami tassani innersuussutaavoq.
Kommuninilu meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfiit tamarmik sullissisussaalatsisut paasiniaanitsinni ilaatigut erserpoq.
Danmarkimi isumaginninnermik suliallit peqatigiiffiat, Nunatsinni Inunnik Isumaginninnermik Siunnersortitut Ilinniarsimasut Peqatigiiffiannit (NIISIP) taperserneqartumik, isumaginninnermi sulianik kisitsinermut najoqqutassiorpoq. Sullissisullu tamarmik immikkut amerlanerpaamik agguaqatigiisillugu 25-t 35-llu akornanni suliaqartarnissaat, isumaginninnermik suliallit peqatigiiffiinit innersuussutaavoq.
Qeqqata Kommuniata Qeqqata-modelimik taallugu najoqqutarisaa Sverigemi periuserineqartoq aallaavigalugu suliaavoq. Sverigemilu periuserineqartumi innersuussutigineqartut ikinneroqaat. Tassa sullissisut tamarmik immikkut amerlanerpaamik agguaqatigiisillugu 15-it 20-llu akornanni suliaqartarnissaat, kommunip anguniarpaa.
Suliat sulisut amerlassusaannut naleqqiullugit amerlavallaarujussuartut
Qeqqata Kommuniata meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfimmi suliat sullissisullu amerlassusaat pillugit nalunaarusiaa 2019-imi saqqummerpoq.
Isumaginnittoqarfianilu arfineq-pingasunik sullissisulimmi suliat 437-usut, nalunaarusiaani erserpoq. Tassa kommunimi tassani sullissisut tamarmik immikkut agguaqatigiisillugu 54,6-inik suliaqarsimasut, nalunaarusiaani allaqqavoq - tassa nunatsinni isumaginninnermi sulianik suliaqarnerpaajusimapput.
Kisitsisilli saqqummiussat piviusunik ersersitsivinngitsut, kommunip nalunaarusiaani aamma allaqqavoq, kommunimmi illoqarfiisa ilaanni, tassa Maniitsumi sullissisut tallimaasut tamarmik immikkut agguaqatigiisillugu 28,2-nik suliaqarsimasut Sisimiunilu sullissisut pingasuusut tamarmik immikkut agguaqatigiisillugu 98,7-inik suliaqarsimasut erserpoq.
- Nalunaarfigineqarnermiit suliamik aallartitsilertortoqarsinnaalersarpoq.
- Sullissinermi kukkunerit ikinnerulersarput.
- Siusinnerusumik erseqqinnerusumillu iliuuseqartoqarsinnaalersarpoq.
- Meeqqat atugaat aalaakkaanerulersarput.
- Angajoqqaat meeqqallu sullinneqarnermik naammagisimaarinninnerulersarput.
- Sullissisut sulinermi atugaat pitsaanerulersarput.
- Meeqqat ikiortariallit atuarfimmi ingerlalluarnerulersarput.
Tusarfik: Ilaqutariinnut inatsiseqarnermullu tunngasuni naalakkersuisoqarfik, 2014
Sisimiunilu sullissisut amerlassusaat agguaqatigiisillugu amerlanerpaamik 25-t 35-llu akornanni suliaqarnissaannik innersuussutinut naapertuutissappata, tamaani sullissisut arfineq-marlunnit ikinnerunngitsunik amerlisariaqarput. Tassa tamaani meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfimmi sullissisut innersuussutigineqartunit tallimariaammik suliaqarnerusartut, nalunaarusiami allaqqavoq.
Tassa Qeqqata Kommuniata meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfiani suliat sulisuisa amerlassusaannut naleqqiullugit amerlavallaarujussuartut, kisitsisini saqqummiussani erserpoq.
Tamanut eqquisoq
Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsiseqarnermullu tunngasuni Naalakkersuisoqarfiup nunatsinni meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfinni suliat amerlassusaat pillugit nalunaarusiaa 2017-imeersoq, Qeqqata Kommuniata nalunaarusiamini tunngavigaa. Amerlavallaanik suliaqarneq kingunerlutsitisinnaasoq, naalakkersuisoqarfiup nalunaarusiaani ilaatigut allaqqavoq:
- Amerlavallaanik suliaqarneq isumaginninnermi suliat naammassineqanngitsut amerliartornerannik malitseqartumik suleriuseqarluarnissaq qulakkeeruminaassinnaasoq sulisunullu naleqqutinngitsunik atugassaqartitsissasoq, nalunaarusiami tassani allaqqavoq.
Tassa sulisussaalatsineq sulisut atugaannut sunniuteqartarpoq. Aammali meeqqat inuusuttullu eqqortumik ikiorneqartannginnerannik aamma kinguneqarsinnaasarnera isumakulunnartoq, isumaginninnermi siunnersorti Ilisimatusarfimmilu isumaginninnermik siunnersortinngorniarfimmi pisortaq Sara Aberlsen isumaqarpoq:
- Tamanna meeqqat inuusuttullu ikiorneqarnissamik pisinnaatitaaffeqartut eqqortumik ikiorneqarlutillu ikorfartorneqarsinnaaqqullugit pisariaqartitaannik sapinngisamik pitsaanerpaamik ikiorneqarnissaannik pinngitsoortitsinermik kinguneqartarpoq, taanna oqarpoq.
Nunatsinni kommunit tallimaasut isumaginnittoqarfimminni sulisut qassiunerannik taakkulu tamarmik immikkut qassinik suliaqarsimanerannik paasissutissippaatigut.
Meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfinni sullissisut tamarmik immikkut agguaqatigiisillugu qassinik suliaqarnersut, assiliartami erserpoq. Kisitsisini saqqummiussatsinni kingulliit kommuninit pissarsiaraavut. Assi: KNR.
Kisitsisini saqqummiussatsinni kingulliit meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfinnut tunngasuusut kommuninit pissarsiaraavut. Assersuutigalugulu Qeqqata Kommunianeersut 2019-imeersuupput, isumaginnittoqarfimminili atorfiit ukioq manna amerlisimagitsik, kommuni aamma allappoq.
Kommune Qeqertalik kisiartaalluni isumaginninnermi suliat amerlassusissaannut najoqqutaq innersuussutinillu NIISIP-imeersumik malinnittuuvoq, kommunillu allat meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfiisa innersuussutigineqartunit amerlanerusunik suliaqarsimapput.
Ilinniarsimasunik sulisussaalatsisut
Kommunini arlallit ilinniarsimasunik sulisussaalatsisut, kisitsisini kommunineersuni erserpoq.
AAMMA ATUARUK Inunnik isumaginninnermi suliallit akornanni pingajorarterutaannaat ilinniarsimasuupput
Assersuutigalugu Kommune Kujallermi sullissisutut atorfiit 16-inik amerlassusiligaapput, taakkunanngali quliinnaat maanna inuttaqarlutik. Tamaanilu sullissisutut atorfinni 16-iusuni marluinnaat isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasunik inuttaqarput.
Kommuneqarfik Sermersuumi sullissisuni katillutik 37-usuni 20-t, tassa 54 procentii, isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasuupput. Amerlanerpaartaalli Nuummi sulisuupput. Assersuutigalugu Tasiilami suliarinnittartuni katillutik qulingiluaasuni ataasiinnaq isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasuuvoq.
Ilinniarsimasunillu sulisussaalatsinerat innuttaasunik eqquivoq - innuttaasummi pitsaanerpaamik siunnersorneqarsinnaaqqullugit isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasunik sulisoqarnissaq pisariaqartoq, Sara Abelsen isumaqarpoq:
- Innuttaasormi isumaginninnermut tunngasumik ilinniarsimasuunngitsumit sullinneqaraangami malittarisassat naapertorlugit ilitsersorneqarlunilu siunnersorneqarnissaagalua isumaginninnermulluunniit tunngasumik ilinniarsimasunit sullinneqarnissaagalua pinngitsoortarput, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Tamakku tamarmik iluatsissappata, isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasunik atorfinititsisoqartariaqarpoq.
Meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfiit isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasunik sulisussaalatsisut, kommunit kisitsisaataanni erserpoq. Isumaginninnermi ikiortit, isumaginninnermut tunngasuni siunnersortit assigisaallu kisitsisini ilanngunneqanngillat. Assi: KNR.
Meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfimminni sullissisut isumaginninnermilu siunnersortitut ilinniarsimasut qassiunersut, nunatsinni kommunit KNR-imut paasissutissiissutigaat.
Kommunit isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasunik sulisussaalatsisut, titartagartaliussami kingullermi erserpoq.
Kommune Kujalleq isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasunik sulisussaalatsinerpaajuvoq, tamaanimi meeqqanik inuusuttunillu isumaginnittoqarfimmi sullissisut 12,5 procentiisa missaannaat isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasuummata. Tamaani isumagininnermi ikiortit isumagininnermullu tunngasuni siunnersortit isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasut suleqatiginerisigut suliat ilarpassuinik suliarinnissinnaagunaraluartut kisitsinermi ilanngunneqanngillat.
