Martha Lund Olsen: Qitiusumik siunnersuisoqarfiliortoqassaaq

Siornatigut meeqqat sumiginnagaasut persuttarneqarsimasulluunniit kommuninut nalunaarutigeqareernerp kingorna iliuuseqartoqarnissaanut ukiut arfineq marluk angullugit utaqqisinnaasarsimapput.

Sullissisut suliaat ilaatigut ataatsikkut 300-ut angullugit amerlatigisarnerat peqqutaaqataavoq.

Qitiusumik siunnersuisoqarfiliortoqarneranik angalaqatigiittartunik sulisoqartumik, utaqqisarnermik ajornartorsiuteqarneq appartinniarneqassaaq.

Ilaqutariinnermut Isumaginninnermullu Naalakkersuisoq Martha Lund Olsen ullaap tungaa tusagassiortunik katersortitsigami tamanna oqaluttuaraa.

- Siornali pilersaarutiginikuuarput kommunit suleqatigalugit immikkut siunnersorneqartarnissaat, paasisimavarput suliat ajoraluartumik kommunini ilaatigut erloqinartorujussuarmik inissisimasut,  Martha Lund Olsen oqarpoq.

Maannakkumut 2,7 mio. koruuninik qitiusumik siunnersuisoqarfimmut  aningaasaliissutigineqareersimapput. Saniatigullu suliaq sukkanerusumik ingerlanissaa anguniarlugu pilersitsitsinissamut 5,9 million koruuninik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut tapiliutissat qinnuteqaatigineqartut Naalakkersuisup oqaatigaa.

Qitiusumik siunnersuisoqarfissaq 12-inik sulisoqassaaq, oqarasuaatikkut saaffiginnittarfeqassaaq aammalu angalaqatigiittartoqassaaq, sullissisut suliarisartagaat 100-niit 300-ut tungaanut appartinniarlugit angalaqatigiinniit kommuunini sulisut siunnersorneqassallutik.  

- Angalaqatigiittartut kommuninit akuersitinneqarlutik aggertassapput tassanilu kommunimi sulisut ikiorneqartassallutik suliat tungaasigut taamaasillunilu suliat annikillisarneqarsinnaassallutik Martha Lund Olsen oqarpoq. 

 Isumaqataanngilaq

Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq qitiusumik siunnersuisoqarfeqalissappat aaqqiinavianngitsoq.

- Naatsumik oqassanguma naamik, siunnersuisoqarfeqalernerata suliat pitsaasumik suliarineqartalernissaat ilimagaara. Suliat 300-ut tungaanut suliaritillugit siunnersuisoqarfeqalernissaata qanoq sukkatigisumik sulianut tunngasunut qisuariartigisoqartassanersoq aaqqinnavianngilaa.

Taammattumik Aaja IA-kkullu upernaamut ataatsimiinnermut siunnersuutissaqarput:

- Suliassat sullissisut tigummisinnaasaat qassiussanerinut isumaqarpunga tulluunnerusoq, tassani pineqarpoq suliassat tigummineqartartut qassiussanerinut amerlanerpaaffiliineq.

Isumaa allanngunngitsoq

Martha Lund Olsenilli isumaa allanngunngilaq, taassumami siunniuteqqavaa qitiusumik siunnersuisoqarfiliortoqarnissaa:

- Tassa taanna siunertarivarput aamma neriuutigilluinnarparput suleqatigiilluarnitsigut suliat uninngasut sukkanerusumik aaqqiiavigineqarnissaat anguneqarumaartoq.

Taamaakkaluartoq Inuit ataqatigiinni ilaasortaq suliassanut amerlanerpaaffiliisoqarnissaa isumaqarpoq, tamannalu Olsenip Naalakkersuisoqarfianiit siunnersuiartortitanut iliuusissiamut oqaaseqarnikkut tapersersorneqarpoq, tassani sullissisut suliassanik aallussinnaasaannut amerlassutsikkut siunnersuuteqarnissaq siunnersuutigineqarmat.

- Amerlanerpaaffiliisariaqarpugut, siunnersuisarfillu ingerlaqatigiisinneqarsinnaavoq. Kisianni suliat 300-t tungaannut paaritillugit allannguisoqarnavianngilaq. Taamaaliorutta ajornartorsiut qulaatiinnarlugu aaqqiissaagut. Imatut isumaqarutta aallartitsineq kusanartunik kinguneqassasoq, Aaja Chemnitz Larsen  oqarpoq.

Aaqqiinavianngilaq

Taamatut isummerneq isumassarsiatsialaasutut Martha Lund Olsenip taagaluarlugu suliarileriikkani attatiinnarpaa.

- Killiliiffigingaluaraanni sulisut amigaataappata taava suliassat sinneri kiap suliarissavai, taamaattumik isumaqarpunga pingaaruteqartorujussuusoq kommuunit pisariaqartitsinerat naapertorlugu tapersersorneqarnissaat ornigullutik suliassanik oqilisaaffigineqarnissaat taanna pingaaruteqartoq.

- Isumaqarpunga uani sammineqartut killormut inissinneqartut, imaakkami suliat 300-ut paaritillugit immaqa siunnersortimut sianernissat nukissaqarfiginavianngilat. Taamaattumik nalornissutaasinnaavoq ilumut ajornartorsiut maanna aaqqinneqassanersoq, Aaja Chemnitz Larsen Inuit Ataqatigiinniit oqarpoq.