- Nipangiussisoqassanngilaq. Tamanna meeqqat tamarmik ernumannginnissaannik nakuuserfimmiinnginnissaannillu qulakkeerinissamut alloriarnermi siulliuvoq, Martha Abelsen oqarpoq.Assi: KNR

Martha Abelsen sumiginnaaneq atornerluinerlu pillugit: Maannakkut assoruussaagut

Nunatta isumaginninnermik susassaqarfik ukiuni 41-ni akisussaaffigaa. Kukkussuteqartoqartarsimasorlu, naalakkersuisup, Martha Abelsenip nassuerutigaa. Maannali unissaaq – meeqqat tamarmik inuunerissaassapput.

Kinguaassiutitigut atornerluineq, ornittagassaaleqaineq, inuiaqatigiinni mikisuni naapertuilluanngitsuliornerit pillugit saqqummernissap ernumaginera.

Piviusuupput – piviusorli taanna innersuussut 16-it meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut ikiorsiissutaasussat atorlugit maanna allanngortinneqassaaq.

Isumaginninnermut naalakkersuisoq, Martha Abelsen (S) tusagassiortunik ullaap manna katersortitsinermi oqarpoq.

- Ajornartorsiutit oqaluuserinissaannut pikkorinneruvugut. Nassuerutigisinnaavagut aamma naak annernaraluartut. Oqarsinnaavugut: Naamik, nunatsinni taamaattoqassanngilaq, Martha Abelsen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Ataatsimut isigalugu: Meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut atatillugu innersuussutit 16-it

Nunatsinni nalunaarutigineqartut arfineq pingasoriaammik amerlanerusut

  • Nunatsinni kinguaassiuutitigut atornerluinerit politiinut nalunaarutigineqartut Danmarkimut Savalimmiunullu sanilliullugit arfineq pingasoriaammik amerlanerupput.
  • Nunatsinni meeqqanut inuusuttuaqqanullu kinguaassiuutitigut atornerluinerit nalunaarutigineqartut Tasiilami amerlanerpaapput.
  •  Meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut kinguaassiuutitigut atoqateqarnerit 2018-imi nalunaarutigineqartut 27 procentii Tasiilamiipput, Tasiilamilu innuttaasut nunatsinni innuttaasut ataatsimut amerlassusaasa 5 procenteralugit.

 

Tusarfik: Kalaallit Nunaanni Politiit

- Kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermik nalaataqarsimasut, nakuuserneq kannguttaatsuliornerillu misigisimasatik pillugit saqqummernissaminnut sapiissuseqalerput. Sapiissusermik takutitsipput, qujassuteqarfigingaarpagullu.

Oqallittoqangaatsiartoq 

Innersuussutit 16-it nalunaarusiami utaqqineqaatsiartumi 67-inik quppernilimmiipput. Astrid Kragip Martha Abelsenillu nunatsinni meeqqat inuusuttullu atugarliortut pillugit suleqatigiinnissartik siorna oktobarimi isumaqatigiissuteqarfigaat.

Isumaginninnermik susassaqarfik kalaallit ukiuni 41-ni akisussaaffigaa. DR-illi piviusulersaarutaata ”Byen hvor børn forsvinder”-ip Tasiilami pissutsit meeqqat inuusuttullu atugarisaat avaanngunarluinnartut takutippai: Innuttaasut tallimaagaangata ataaseq imminut toquttarpoq, meeqqat marluugaangata ataaseq kommunimi isumaginninnermi suliassani ilaavoq.

AAMMA ATUARUK Danskit isumaginninnermut ministeriat meeqqat inuusuttullu ikiortariallit pillugit innersuussutinik saqqummiiartorluni Nuummiittoq

Piviusulersaarut Inatsisartuni oqallitsitsigaangialerpoq – oqallinneq Naalakkersuisut kannguttaatsuliornernut meeqqanullu sumiginnarneqarsimasunut suliniuteqarnissaminnut Danmarkimit ikiorneqarnissaminik noqqaassuteqarneranik kinguneqarpoq.

Danskit naalakkersuisuisa 80 millionit koruunit tassunga atorneqartussanngortippaat.

Meeqqat tallimaagaangata ataaseq kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasartoq

Nunattami isumaginninnermut susassaqarfimmut nammineerluni ukiuni 41-ni akisussaaffeqarnerani kukkusoqartarsimasoq, Martha Abelsenip nassuierutigaa.

Tamannalu nalunaarusiap uppernarsarpaa: Kalaallit Nunaanni meeqqat pingasuugaangata ataaseq sumiginnagaanermik angajoqqaallu akisussaaffimmik amigarnerannik nalaataqartarpoq.

Meeqqat 1995-imi kingusinnerusukkulluunniit inunngorsimasut tallimaagaangata ataaseq kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasarpoq.

Nalunaarusiami innersuussutit 16-it akornanni pinaveersaartitsinerusarsimasut siuarsarneqangaatsiarnissaat, kommunimi isumaginninnikkut suliaqarnerup pitsanngorsarneqangaatsiarnissaa meeqqallu inuusuttullu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut inatsisitigut isumannaatsuunerulernissaat ilaapput.

AAMMA ATUARUK Danmarkimit ikiorneqarneq: Tasiilami isumaginnittoqarfimmiut ilitsersorneqarnertik nuannaarutigigaat

Nalunaarummi allassimavoq: ”Isumaginninnikkut nikananngitsumik suliaqartoqarnera meeqqat taakkulu ilaqutaasa pisariaqartumik ikiorneqarnissaannut aamma sumiginnaanerit atornerluinerilli piffissaagallartillugu unitsinneqarnissaannut pingaaruteqarluinnarput. Kommunilli malinnaasinnaanissaannut suliassat annertuallaarput. Tamanna suliassat amerlanerannik aamma ilinniarsimasunik sulisunillu amigaateqarnermik pissuteqarpoq”.

Kinguaassiutitigut pinerluuteqartunik sakkortunerusumik pineqaatissiineq Kalaallit Nunaannilu politiini kinguaassiutitigut atornerluisoqartarnermik ukkatarinnittussanik pilersitsinissaq aamma innersuussutigineqarput.

Nipangiussinerit unissasut

- Nipangiussisoqassanngilaq. Tamanna meeqqat tamarmik ernumannginnissaannik nakuuserfimmiinnginnissaannillu qulakkeerinissamut alloriarnermi siulliuvoq, Martha Abelsen oqarpoq.

Innersuussutilli 16-it sooq maanna ukiut 41-t qaangiunneranni iluaqutaassappat?

- Maannakkut assoruussaagut. Meeqqat tamarmik peroriartorluarlutik periarfissagissaalernissaat qulakkeersinnaalissagipput upperilluinnarpara, Martha Abelsen oqarpoq.

- Suliassanik iluatsitsisinnaanissarput upperaara, inuiaqatigiinnimi nukissarpassuit maanna allannguisoqarnissaa kissaatigaat.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat