Aka Kinamit angerlaqqamersoq: Kissarnersiorpaannga kikkullu tamarmik kiinnamikkut assiaquteqarput
Mittarfimmi kissarnersiorneqarneq. Kikkut tamarmik kiinnamikkut assiaqutillit. Meeraq sumi tamaani meriartoq. Tamakkuupput Aka Jensenip Kinamit nunatsinnut angalanermini misigisaasa ilaat.
- Kinameeqqammerpunga coronavirusilu peqqutaalluni angerlaannarnikuullunga, 17-inik ukiulik Nuummeersoq Aka Jensen oqarpoq. Taanna massakkut Nuummiippoq.
- innuttaasut nunami aarlerinaatilimmeereerlutik nunatsinnut uternerminniit ulluni 14-ini tulliuttuni angerlarsimaannaqqusaapput.
- innuttaasut nunami aarlerinaatilimmeereerlutik nunatsinnut utersimasut napparsimmavinnut, utoqqaat illuinut illuutinullu allanut aarlerinaateqarfiulersinnaasunut ornigutinnginnissaat innersuussutaavoq.
Nunat aarlerinaatilittut pineqartut makkuupput:
- Italiami nunap ilai Emilia-Romagna, Lombardiet, Piemonte Venetolu
- Irani tamarmi
- Kina (Hong Kong, Macau Taiwanilu minillugit)
- Korea Kujallermi nunap immikkoortua Gyeongbuk tassanilu illoqarfissuaq Daegu
Tusarfik: Nunatta tunillaassortunik nappaalasoqarneranut ataatsimiititaliarsua, Danmarkimi peqqissutsimut aqutsisoqarfik
Aka Kinami illoqarfissuarmi Guangzhouimi millionilikkaanik inulimmi atuaraluarpoq. Junimi aatsaat angerlartussaagaluarluni coronavirus peqqutaalluni maanna nunatsinniippoq.
Angalaneq immikkut ittoq
Februaarip arfernani Kinamit Tyrkiamukarpoq. Angalaneralu misigisaavoq immikkut ittoq.
- Kikkut tamaavimmik kiinnamikkut assiaquteqarput. Assiaquteqanngitsut tunineqartarlutik. Tassami mittarfimmiinneq ulorianartorujussuuvoq, Aka Jensen oqarpoq.
- Meeraq aamma sumi tamaani meriartoq takuara. Eqqumiik. Meriaa qanillinaveersaaginnarpara.
Inuit coronavirusimik tunillatsissimasut nunarsuaq tamakkerlugu 100.000-init amerlanerulerusut uppernarsarneqarpoq. Inuillu 3404-t nappaat toqqutigaat.
Misissorneqaqattaarpoq
Tunillatsissimasut amerlanerpaartaat Kinamiipput. Tunillatsissimasunit 80.000-it sinneqarmata, tassanilu toqquteqartut 3000-it missaanniillutik.
Aka Jensen Kinamit aallalerami kissarneqarnersoq misissorneqarpoq:
- Sukkasoorujussuarmik kissarnersiorpaannga. Qujanaqaaq kiaqarnersunga misissoraminnga, tassami kissarneqaraluaruma aallaqqusaanavianngilanga.
AAMMA ATUARUK Corona: Isolationsrum er klar i Kangerlussuaq og Nuuk
Tyrkiep mittarfiani inuit akornanneeqqusaasimanngilaq:
- Inunnit allanit ningortinneqarpugut. Misissorneqaqattaarlutalu. Taavalu imertukkagut igeqquneqarlutik.
Aka Jensen angerlarsimaffimminiittoq.
Aka sivisuumik angalereerluni kiisami Københavnip mittarfissuanut tikippoq.
Innuttaasut nunami aarlerinaatilimmeereerlutik uternerminniit ulluni 14-ini angerlarsimaannaqqusaasut, tunillaassortunik nappaalasoqarneranut ataatsimiititaliarsuup innersuussutigaa.
- Assaat qaqorsaaserluarlugit asalluartarlugit
- Assaat tunillannartuiaammik tanittarlugit
- Quersornermi kakkissarfiit ataasiartakkat quersorfigeriarlugit igittarlugit
- Quersornermi qaneq talimik asserlugu
- Tangajornermi qaneq talimik asserlugu
- Qinngat isillu passunnaveersaarlugit
Tamannalu Akap malippaa. Københavnimi sapaatit akunneri marluk ataataminiippoq.
- Ataatagalu susassaaleqeqaagut. Youtuberujoortarpunga filmerusaarlungalu.
Inuit qanorinnersunga apersorput
Aka ullumikkut Nuummiippoq. Naak nunatta issinneranut tupaallakkaluarluni peqqippoq.
- Aamma suliffittaarnikuuvunga. Sulinngikkaangama ikinngutikka ilagerujoortarpakka.
Nunatsinnullu uterami inuit tikilluaqqulluarsimagaat ilanngullugu oqaatigaa.
- Qujanartumik nuanniitsumik nalaataqanngilanga. Inuit amerlanertigut qanorinnersunga aperisarput.
Aka Jensen aasamut GUX-imi atualissaaq.
