Oqaluffimmut uterpoq: - Malugisinnaavara allanngorsimallunga
Ullaakkut seqernup qinngornerani Aviaja Rohmann Hansen-ip alteri ornippaa Hans Egedep Oqaluffiani.
Ukiuni marlunni palasitut sulisimanngilaq, piffissami tassani nunatsinni angalavoq aliasunneq eqqartorlugu. Novemberilli sapaataani kingullermi palasitut atuuteqqilerpoq, Nuummi qallunaatut oqaasillit palasiattut.
Palasitut annoraarsuaq atunnginngissinnarlugu, oqaluussisartoq misilittagartooq allanngorsimavoq.
- Apuussakka allanngorput, oqaluussinikkalu inuppalaarnerulersimapput.
Aliasunnermilli suliaqarnera qangali aallartippoq. Aliasunneq toqulu pissutaarpiarnikkuupput Aviaja Rohmann Hansen-ip palasinngorneranut.
Toqu aallaavigalugu
Matematikki Aviaja Rohmann Hansen-ip nuannarisorsuunnginnamiuk, timmisartortartunngornissi taamaatiinnarsimavaa.
Taarsiullugu ukuni arfinilinni AFIS-operatøritut sulivoq, timmisartortartut paasissutissanik ikiorlugit, imminnut apoqqunagit.
Ullullu ilaanni sakia toqoqqajaalerpoq. Taamaalineranilu upperisaq toqulu pillugit aalajangisunngortumik oqaloqatigiissutigaat – tamannalu tupaallaataavoq.
Sakima toqu qunuginngilaa. Upperaa Guutimukassalluni, tamannalu tupinnartuuvoq, naak uanga paaseqissaanngikkaluaringa, Aviaja Rohmann Hansen oqaluttuarpoq.
- Uinga oqarfigaara uppertuuneq toqumik qunugisaqarani inuuneq, paaserusullugu.
Oqaloqatigiinneq tamanna alapernaannermik ikitsivoq, Aviaja Rohmann Hansen-ilu atorfimminit soraarpoq, teologimik atualerusulluni.
Ataaserli nalunanngilluinnarpoq: Palasinngornianngilaq.
Ullulli ilaanni taamanikkut domprovstiusup allatut eqqarsartilerpaa.
- Oqarfigaara palasinngorsinnaananga. Ilisinerit katittoornerillu tamakkerlugit qissasiinnartassangama. Taava akivoq: ”Sumut tamanna ajoqutaangami? Takutiinnarpaa inuinnaasutit.”
Tamaattumik palasinngorlaaq aallartippoq ukiumi affarmi taartaagallartutut.
Imminut toqunneq aliasunnerlu
Taartaareerluni Aviaja Rohmann Hansen Kommuneqarfik Sermersuumi atorfinippoq, imminut toqunnissamut eqqarsaateqartunut attaveqaatitut.
Oqarasuaammik ulloq unnuarlu ammasumik nassataqartuarpoq.
- 2006-imi imminut toquttoqangaatsiarpoq, tamannalu sakkortoqaaq. Imminut toqunniarlutik eqqarsaateqartut immikkut oqaloqatissaasarput, tassami eqqarsarnerat allamut sangutittariaqartarmat. Ajornarnerpaasorli tassaavoq imminut toqussimasumik naammattoorsinikut, apeqquterpassuit akissutissaqanngitsut imminullu pisuutinneq aqqusaartarmatigit.
Ilaqutaasunik imalluunniit imminut toqunnissamik eqqartumik oqaloqateqarneq sakkortuallaarsimaangat, Aviaja Rohmann Hansen nammineq psykologiliartarpoq, nammineq taakku aliasunnerat pigiinnarusunnagu.
- Naggataagut oqartariaqalersimavunga nammassinnaajunnarlugu, tassami tamakku niaqunni kaavittualermata, oqarpoq.
Qanigisaasut oqaloqatigisarneranni maluginialerpai ullumikkut ”meeqqat alanngumiittut”-ut taaneqartalersut – meeqqat napparsimasup imminulluunniit toqussimasut alannguanni inuusut, aliasuttulluunniit.
- Aliasunnerup nalaani meeqqat puigorneqartarput, angajoqqaat namminneq aliasuttarmata, palasi anersaaruluppoq.
Taamaammat meeqqat aliasunnerup suliarinissaa pillugu suleqatigiiffissaannik pilersitsivoq. Kisiannili aliasunneq pillugu sulineq aatsaat aallartippoq.
Nunaqarfimmiit illoqarfissuarmut
Ukiut 17-it missaanni qallunaatut oqaasilinnut palasiusinnarluni Aviaja Rohmann Hansen aalajangerpoq unikkallassalluni. Piffissaq atorpaa nunatsinni angalalluni aliasunneq pillugu pikkorissaanermut.
Palasimulli misilittagartuumut tupaallaataavoq, qanoq amerlatigisut toqu aliasunnerlu eqqartussallugit ajornartorsiutigalugu tunuarsimaarfigigaat.
- Ilaqarpugut aliasunnermik eqqugaasimasunik, meeraanerminni, suliarineqarsimanngitsumik. Ikiorneqanngikkunik timaanni qilerunnguuttussanik. Taamani 50’ikkunniit 80’ikkunnut oqaloqatigiinneq matuinnarneqartarpoq ingerlaqqittoqarlunilu. Kisiannili ikiorneqanngikkaanni timimi qilerunnguuttussaapput.
Aviaja Rohmann Hansen-ip oqaluttuaraa, qanga naliginnaasuusoq toqungasumik takusimaneq, aamma meeqqat inuusuttuaqqallu taamaallutik. Piffissalli ingerlanerani illoqarfiit alliartorsimapput, toqulu ungasillisimalluni.
Tamanna alianartoq, palasi isumaqarpoq.
- Ullumikkut illoqarfinni inuit oqaluukkaanni oqartarput: “Toqussaguma”. Oqaaseqaatigiit kukkulluinnartuupput. Oqartariaqarpugut: “Toquguma”. Tassami inuunermi tamaammat, toqusussaagatta.
- Paasinneriaaseq uterfigisariaqarparput, tassalu amrluk inuunitsinni qularnangilluinnartut: Arnamit inunngortinneqassasugut aammalu tamatta toqussasugut, oqarpoq.
Palasinngoqqittoq
Aviaja Rohmann Hansen-ip atorfimminit qimagusimanera malunniussimavoq.
Oqaluttarfimmiit ilagiit oqaluullugit allaavoq, tassami aliasunneq pillugu pikkorissaaleraangami maluginiartalerpaa oqariartuutini qanoq sunniuteqartarnersut.
- Akiliillutik pikkorissartunut pikkorissartitsigaanni, oqaatsitit tamanit paasineqarsinnaasariaqarput. Oqaluussissutissakka massakkut atuaqqissaartalernikuuakka qulakkeerusullugu paasineqarsinnaanerat oqaatsinillu paasiuminaatsunik akoqannginnissaat. Inuppalaarnerulernikuupput, upperisamik immikkut sammisaqartunooratik imaluunniit naalagiakulasunuinnaq paasineqarsinnaanatik.
Naalagiarnermi oqariartuutimi qanoq apuuttarnerisa saniatigut, inuppassuarnik sinerissami naapitsinerata kinguneranik Aviaja Rohmann Hansen-ip oqaluussinermini apuuttakkani allanngortissimavai.
- Malugisinnaavara allanngorsimallunga, apuuttakkakalu allanngorsimasut. Ilagiit siornatigumut naleqqiullugu oqaluunnerusalerpakka, oqaatigerusuttarparalu, pingaaruteqartoq imminut aamma eqqarsaatiginissaq namminerlu killeqarneq, palasi naggasiivoq.
