Múte Ruslandip saassussinera pillugu: Nunarput iliuuseqarnissamut piareersimavoq

Naak Ukrainimiut nunaannut qaartartunik akunnerni makkunani nakkaasoqaraluartoq tamanna maani Issittumi malugineqarsinnaavoq.

Ilisimatusarfimmi - nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasunut immikkoortortaqarfimmi - Nasiffimmi aqutsisoq, Rasmus Leander naliliivoq.

- Kingunerisaanik sunniuteqartoqarsinnaanera ernumanarpoq. Tassa sumiiffinni allani ajornartoornerit Issittumut sunniuteqarsinnaapput, ilisimatusartoq oqarpoq.

Tamanna assersuutigalugu ineriartornerup qanoq innissaanut sunniuteqarnissamut tunngatillugu Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut nunatsinnut pingaaruteqarluinnartunut tunngavoq.

KNR-ip Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egedep (IA) sisamanngornermi ullup qeqqanut radiaviisimi toqqannartumik oqaloqatigaa, taassumalu apeqqutit assigiinngitsut akissuteqarfigai.

Ukrainimi pisut illit qanoq nalilerpigit?

- Pisut massaqqoqqissaaq ilungersunarluinnartutut isigineqartariaqarput aammalu taamatut isigaakka.

AAMMA ATUARUK Russit Ukrainimut saassussinerat Issittumut annertuumik malunnaateqarsinnaasoq

- Pingaartumik inuiaat namminiussuseqarnerisa aammalu nunap namminersortup saassunneqarluni taamatut inuiaqatigiit eqqorneqarnerat nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaannut uniuinertut imalik massakkut ingerlanneqartoq akuersaaruminaalluinnarpoq, Múte Bourup Egede oqarpoq.

Facebookikkut ima allapputit 'pisut ilungersunarluinnarput isumaqarpungalu Issittumut sunniuteqassanngitsoq'. Maanna pisut nunatsinnut qanoq sunniuteqassappat?

- Massakkoqqissaaq pisut soorunami akunnermiit akunnermut ingerlarsortutut taaneqarsinnaapput aammalu nunarsuarmioqatigut nunat assigiinngitsut massakkut iliuusissanik assigiinngitsunik suliaqarlutik ingerlarsuleruttorput.

- Nunatsinnut Issittumullu sunniuteqannginnissaa taannaavoq sulissutissatta anginerpaasa ilaat, sakkuaannerup massakkut unitsinniarneqarnissaa sulinerup saniatigut.

Europa sorsuffiulissappat uagutsinnut qanoq kinguneqarsinnaava?

- Assigiinngitsutigut kinguneqarsinnaanera naatsorsuutigineqartariaqarpoq, aamma nunarsuarmioqatigiit massakkut NATO-mi ilaasortaagunik, EU-juppat, USA-juppat Canadaappat, Tuluit Nunaajuppat, kisianni aamma Japanikkut Australiakkut nunat massakkut iliuuseqalersaarnerat, soorunami assigiinngitsutigut kinguneqartussaavoq.

- Europami sorsunneq allissappalluunniit, imaluunniit massakkut pisunut iliuuseqartoqarpoq, tassa nunarsuarmi niuernikkut akit sunnerneqarnerat aallartilereerpoq. Aammalu uagut niuernikkut assigiinngitsutigut inissisimanitta aallaavigisaanik aamma eqqorneqarsinnaanerput tassaniilluni. Taamaammat eqqumaffissagut amerlasoorujussuupput aammalu taakku naalakkersuinikkut massakkut suliarineqaleruttorput.

AAMMA ATUARUK Polar Seafood: Rusland niuerfigiinnarsinnaagutsigu taamaaliussaagut

- Unali oqaatigisariaq pingaarutilik tassaavoq, inuiaat namminiussusaat kiffaanngissusaallu kalluarneqarpat saassunneqarpallu, taava aamma tamakkununnga kinguneqartitsinissaq nunarsuarmioqatigiit iliuuserisariaqarpaat.

- Aamma nunatta taanna eqqumaffigalugu peqataaffigisinnaasariaqarlugulu piareersimaffigisariaqarpaa.

EU Ruslandimut immikkut ittumik iliuuseqarniarpoq. Iliuuserineqartariaqartut pisariaqalersinnaasut alloriarfiginissaat piareersimaffigalugit qanittukkut nalunaarputit. Nunarput qanoq iliuussanersoq itisilersinnaaviuk?

- Nunat killii massakkoqqissaaq aammalu illersoqatigiillutik suleqatigiittut massakkut iliuuseqarlutik suliaqarput, taamaammallu qanorpiaq alloriarnissat isikkoqarnissaat tulliujumaapoq.

- Kisiannili nunatta piareersimaffissaa tassaavoq sakkuaannerunngitsumik, kisiannili aningaasarsiornikkut imaluunniit iliuuseqarnikkut sakkuaannerunngitsumik iliuuseqaqataanissaminut piareersimanissaq.

- Taannalu naalakkersuinikkut ulluni kingullerni oqariartuutigereersimasarput naalakkersuisut suli attappaat, pisariaqarluinnarmat kiffaanngissutsip aammalu inuiattut namminiussuseqarnerup illersorneqarnissaa, taakkualu kalluarneqarpata saassuneqarpatalu isiginngitsuusaarneqarsinnaanngimmata, Múte Bourup Egede oqarpoq.

Danmarkip sakkutuut 200-nit amerlanerusut Natop Estlandimi suliaqarfianut aallartinniarai aamma saqqummiunneqarpoq.

Danskillu naalakkersuisuisa timmisartumik sorsuummik Polenip silaannaanut qulakkeeriniarneq pillugu aallartitsinissaq aamma kissaatigaat.

KNR-p upalungaarsimanerulerneq nunatsinnut qanoq isumaqarnersoq paasiniarlugu Issittumi Sakkutooqarfik oqaaseqartinniarsaraa.