Lektori: USA Issittoq pillugu arajutsisimavoq
Russit Ruslandip issittortaani sakkutooqarfinnik pilersitsillunilu annertusaavoq.
Kina Issittumiinniarsaraluni sanaartugassanut pingaaruteqartunut – aamma Kalaallit Nunaanniittunut aningaasaliiniarsarivoq.
USA pissaanillit taakkua marluk assigalugit issittumut ukiorpassuarni taama ukkatarinnitsiginngilaq, amerikamiullu tamanna paasillugu Ruslandip Kinallu killffiinut piniarsarileruttorpoq.
Tamanna Trumpip siorna immikkut ittumik pisinissamut neqerooruteqarnerani amerikamiullu Nuummi ukioq manna sinniisoqarfeqalissaneranni takuneqarpoq.
USA-llu nunatsinni suliniutinut 83 millionit koruunit atorniarai sapaatip-akunnerata siuliani tamanut saqqummiunneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunarput USA-lu koruuninik millionilikkaanik nalilinnut suleqatigiissasut
- Amerikamiut suliniutaat nutaaq sinnartoorluni sillimanngitsoorsimanertut isigisasaavoq. Kina Ruslandilu nunarsuup immikkoortuani nukittorsarsinnaasimapput USA-lu taakkua killiffiannut maanna piniarsarivoq, aamma Kalaallit Nunaanni, Københavnimi Illersornissamut ilinniarfimmi lektori, Jon Rahbek-Clemmensen oqarpoq.
USA-p suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnikkut Kalaallit Nunaannut kalaallinullu inuiaqatigiinnut atassuteqarnini annertusarniarsarigaa, taanna oqarpoq, USA-llu suleqatiginera ajunngitsumik pissarsiffiujimaartoq isumaqatigiissutip takutikkumaarpaa.
Naalagaaffeqatigiinneq aarlerinartorsiunngitsoq
Naalli isumaqatigiissuterujussuugaluartoq naalagaaffeqatigiinnermik illersuisut USA-p aningaasanik nunatsinnut atuiniarnera pillugu ernumasariaqanngillat.
- Soorunami aningaasarpassuupput - 80 millionit koruunit sinneqarput – danskilli naalagaaffianit tapiissutigineqartunut 4 milliardit koruuninut – tassa 50-eriaammik annerusunut sanilliullugit isigineqassapput. Taamaammat USA-p Danmark taarsernianngilaa, Kalaallit Nunaatali kammaginerpaasaata tulliatut inissisimalerusuppoq, Jon Rahbæk-Clemmensen oqarpoq.
Taassuma Naalagaaffeqatigiinneq amerikamiunut pitsaasuusoraa. USA-p Kalaallit Nunaanni sillimaniarnermi politikkikkut pisariaqartitani tamaasa pissarsiarai, amerikamiulli kalaallinut inuiaqatiginnut aningaasaliisariaqanngillat.
Amerikamiulli dollarsiutaanik tigusineq aamma pitsaanngitsortaqarpoq, USA-mi kinamiut aningaasaliisarnerinut nalinginnaasumik akunnaginnittuuvoq.
- Kalaallit Nunaat kinamiut aningaasaliinissarpassuinut ammaassuilissagaluarpat USA aningaasanik tunniussuiinnarnaviarunanngilaq. Taamaammat Kalaallit Nunaata nunanut allanut pissilersorsinnaanera taamaalilluni killilersorneqarsinnaavoq, Jon Rahbek-Clemmensen oqarpoq, nangillunilu:
- USA-p isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata Kinamik suleqateqarusussuseqarneranut annikinnerulersitsissasoq neriuutigaa.
