Kommunimi ineqarneq pillugu suliami allanik kinguneqartitsisoqassanngitsoq
Kommuneqarfik Sermersooq Namminersorlutik Oqartussanit Nakkutilliisunit ineqarneq pillugu suliamut atatillugu allanik kinguneqartitsiviussanngilaq.
Tamanna Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni mailikkut allaqatigiinnerit februaarip ulluisa arfineq-aappaaneersut uppernarsarpaat.
Nakkutilliisut kommunimut piffissami matumani allanik kinguneqartitsissuteqarnissamik pilersaaruteqanngitsut allakkani allassimavoq.
Tamanna kommunip allaffeqarfianut kommunalbestyrelsimullu tunngavoq.
Tamannali kommunip ineqarneq pillugu suliamit siorna novembarimi aallartinneqartumit aniguivinneranik isumaqanngilaq.
Tassami kommune suli sukannernerulersitamik nakkutigineqarmat.
Tamanna pivoq novembarimi Nakkutilliisut nalilermassuk ukiorpassuarni kommunip inissianik pissarsinissamut periaaserisarsimasaa kommuninut pisinnaatitsissummik unioqqutitsinerusoq.
Inissiaqarnermi periaaseq malittarisaassanik unioqqutitsisoq
Ulloq 9. novembari 2021 Namminersorlutik Oqartussat Nakkutilliisuisa kommunip ingerlatsivinnut namminersortunut sivisuumik atuinissamut isumaqatigiissuteqaqqinnissaa unitsippaat, tassani kommunip inissiat nalinginnaasutut Iserit aqqutigalugu attartorteqqittarai.
Periaaseq taanna kommunip 2015-imiilli inissianik pissarsiniarluni atortarsimavaa.
Nakkutilliisut nalilerpaat periaaseq taanna kommuninut pisinnaatitsisummik uniuinerusoq.
Sivisuumik attartornissamut isumaqatigiissutaammata aaqqissuussineq kommunimut milliuunerpassuarnik aningaasartuutaavoq.
Assersuutigalugu aaqqissuussineq kommunimut 2020-mi 11 milliuuninik 2020, 2021-mi 17 milliuuninik ukiorlu manna 27 milliuuninik aningaasartuutaavoq
Taamaattumik Nakkutilliisut kinguneqartitsinissamut periarfissaminik atuivoq kommunimut peqqussuteqarluni.
Tamatuma kinguneraa kommune kingorna ingerlatsivinnik namminersortunik sivisuumik attartortitsinissamik isumaqateqarsinnaajunnaarmat, tassani kommunep inissiat inuinnarnut kommunep nammineq ingerlatsiviatigut Iserit-kkut nalinginnaasumik attartorteqqittarpai.
Ilaatigut peqqutaavoq isumaqatigiissutinut kommunep aningaasartuutai kommunip attartortut ineqarnermut akiliutaasigut isertitaaanut naleqqutinngimmata.
Ilutigalugu kommunemi ineqarnikkut ingerlatsineq Nakkutilliisut saakkortusisamik aqutsinikkut nakkutilliineq inassutigaat.
Kajumissaarut taanna Naalakkersuisut tapersersoraat Namminersorlutik Oqartussat kommunellu ulloq 7. februaari maileqatigiinneranni allassimavoq.
Malitsigalugu nakkutilliineq massakkut aallartisaleruttorpoq, mailikkut allaffigeqatigiinnermi allassimavoq.
Politikikkut akisussaaffik
Mailikku allaffigeqatigiinneq tamanut saqqummiunneqarpoq ilanngussatullu kommunip nittartagaanut ikkunneqarluni.
Tallimanngormat kommunalbestyrelsemi immikkut ittumik ataatsimiinnermi ineqarneq pillugu suliaq ataatsimiissutigineqaqqimmat tamanna aalajangiunneqarpoq.
Ataatsimiinnerup ingerlanerani Siumut-gruppip siunnersuutigaa ineqarneq pillugu suliamut kommunip ingerlatsineranut akisussaasoq toqqarneqassasoq.
Kisianni siunnersuut ataatsimiinenrmi itigartitsissutigineqarpoq.
Kommunip borgmesteria Charlotte Ludvigsen (IA) naapertorlugu kina politikikkut akisussaasuunersoq Namminersorlutik Oqartussat Nakkutilliisuisa kisimik toqqarsinnaavaat.
Taamaattumik isumaqarpoq kommunalbestyrelsep tamanna naliliiffigisinnaanngikkaa.
KNR-ip sulissutigaa Nakkutilliisunit nakkutilliisut akisussaaffimmik tigumiaqartumik toqqanissaminnut pissaaneqarnertik pillugu apeqqummut akineqarnissaminut.
Politikikkut kimillattoqartarpoq
Ineqarneq pillugu suliap Nakkutilliisunit misissorneqanerani kommunit sulianik ingerlatsinerani tukattut arlallit uparuarneqarput.
Kommunip aqutsisuisui Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersinissaa utaqqinagu suliaqartarsimapput, taamalu kommunep borgmesteria aqutsisut qullersaattut inuussutissarsiornernikkut inissianik isumaqatigiissutit atsiortarsimavai.
Tamanna 2016-imi ataasiarluni 2017-imilu marloriarluni pisimavoq taamani Asii Chemnitz Narup (IA’s) borgmesteriulluni pisortaasoq.
Novembarimi aningaasaqarnermut nunamullu namminermut naalakkersuisutut tunuarpoq Nakkutilliisut isornatrtorsiutinerisa kingunerisaannik.
Taamatut kukkuneq aamma pivoq massakkut borgmesteriusup Charlotte Ludvigsenip borgmesteriunerani.
2020-mi borgmesterip allagartaq uppernarsaat Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit suliarineqarsimanngitsoq atsiorpaa. Taakkunannga suliarineqaqqaartussaagaluarpoq.
Allagartaq uppernarsaat kommunip ineqarnermut sullissivianut Iserit-mut atugassanik koruunit 20 milliuuninik atornissamut neriorsuineruvoq. Aningaasat 2025-mi illunik pisinissamut atugassaapput.
Charlotte Ludvigsen naapertorlugu staamanikkut kommunip pisortaanerata Lars Møller-Sørensenip borgmesteri iluamik naammattumik ilisimatissimanngilaa suna atsiussaneraa.
Taamatut oqarneratut pisoqarsimanera kommunimi pisortaanerusimasup ilisarinnginnerarpaa.