Nalunaarusiaq: Kalaallit Danmarkimut ilinniariartut amerlanerussuteqartut immikkoortitaasimasutut misigisimapput

Pigiliutiinnakkamik isummernerit, assigiinngisitsineq ataatsimoornermiillu mattunneqarneq.

Misigisat taakku kalaallinit Danmarkimi ilinniartunit misigineqartartut ilagaat. Tamanna Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttimit nalunaarusiami nutaami takutinneqarpoq.

Nalunaarusiaq apersuinermi immersugassamik misissuinermik kalaallinut Danmarkimi ilinniartunut 510-nut nassiunneqarsimasumik tunngaveqarpoq.

Kalaallit ilinniartut 147-t apersuinermi immersugassaq akissuteqarfigisimavaat. Tamanna akissuteqartut 29 procenteraat.

Aamma atuaruk Kalaallit ilinniartut inissaat 35-t piariilersut

Nalunaarusiami ilaatigut takutinneqarpoq, misissuinermik akissuteqarsimasut tallimaagaangata ataaseq ukiumi ataatsimi kingullermi nuanniitsumik immikkoortitaanermik misigisaqarsimasut. Tamanna assersuutigalugu praktikkerfissamik suliffissamilluunniit ujaasinermut atatillugu pisinnaavoq imaluunniit eqimattani suleqatigiinnissamit mattunneqarnikkut.

Kalaallit ilinniartut allat ilinniartitsisuminnit ajortumik pineqarsimasutut misigisimapput.

- Ilinniartitsisoq isigiitigalunga klassemi oqarpoq kalaallit imerajuttuusut. Tamanna pivoq Amerikami, Canadami Kalaallit Nunaannilu nunat inoqqaavi pillugit oqaloqatigiinnitsinni, taama kalaaleq ilinniartoq misissuinermi akissuteqarpoq.

Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutti nalunaarusiami arlalinnik innersuussuteqarpoq. Innersuussutit ilagaat, Kalaallit Nunaat nutaaliaasoq pillugu Danmarkimi meeqqat atuarfiini atuartitsinerunissamik Danmarkimi meeqqanut atuartitsinermullu ministereqarfik atulersitsissasoq.