Ilisimatuutut misissuineq: Kalaallit aatsitassarsiorfiinit sinnikut sanaartornermi atugassaqqissut
Aatsitassarsiorfiit sinnikunik ‘tailings’-inik taaneqartartunik aningaasarpassuit atorlugit ullumikkut igittaraat, ilisimatuut tamakkua allatut atorsinnaanerannik nassaarput. Danmarks Tekniske Universitetimi DTU Byg-imi ilisimatuut nunarsuarmi aatsitassarsiorfinnit 13-init sinnikut misilittarlugit cementimut akuugaangamik qanoq ittarnersut misissorpaat.
AAMMA ATUARUK Tailingit Tasermi toqqortarineqassasut
Inerneri uppernangaatsiartut, lektorip, Pernille Erland Jensenip KNR-imut oqaatigaa.
- Tailingsit amerlanersaat cementip ilaanut taartitut atorneqarsinnaalluartut takusinnaavarput - tassa betonngip 10 procentia tikillugu atorneqarsinnaallutik. Betonngillu ullumikkut atukkatta mattussusissaata killissaaniittoq aamma takusinnaallutigu.
Nunatsinnit avammut tuniniarneqarsinnaasoq
Tailingit atorneqarsinnaassusaannut sinnikut sunit akoqarnerat akuisalu angissusiat apeqqutaavoq.
Misileraanermi nunatta kujataani Nalunami kuultisiorfikumeersut aamma Kangerlussuarmi anortosimik piiaavissamiit tailingit aamma misissorneqarput. Sumiiffinnit taakkunannga betonngimut atorneqarsinnaasunik peqarpoq, atorneqarsinaassusiili assigiinngitsuullutik.
Nunatsinni aatsitassarsiorfiit amerlinissaasa ilimanaateqarmat avammut, soorlu Amerikami Europamilu, sanaartornernut nioqquteqarnissamut nutaamik periarfissaqartoq, Pernille Erland Jensen oqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfiit ilaannit tailingit ilaat pitsaangaaramik avammut nioqqutigineqarsinnaanissaat takorloorsinnaavara. Aningaasat pinngikkaluarlugit, aatsitassarsiorfiilli matoreernerini tailingit eqqortumik inaalissorneqarnissaannut nakkutiginissaannullu aningaasarpassuarnik atunngitsoornissaq pinerullugu.
AAMMA ATUARUK Greenland Mineralsip piiaavimmik 2021-mi ammaasinnaanissani neriuutigigaa
Nunatsinni sanaartornermik suliaqartut aatsitassarsiorfimmit sinnikut aamma atorsinnaassavaat.
- Cementip ullumikkut Kalaallit nunaannut eqqussorneqartartup ilaa taarsersinnaavaat, Pernille Erland Jensen oqarpoq.
Aatsitassarsiorfissamiilli Kuannersuarnit tailingit radioaktiviusinnaanerat pissutigalugu atorneqarsinnaanngillat.
Periarfissat DTU-mi maanna ilisimatusarfigineqarput, assersuutigalugu taillingit assigiinngitsut sila assigiinngisitaartillugu qanoq pissusilersortarnersut taavalu betoni taillingitallit nungujartoraanganit qanoq ittarnersut.
Taavalu aamma avatangiisinik mianersuussinissaq, Pernille Erland Jensenip erseqqissaatigaa.
- Aappaattut, avatangiisinut sunniutaat misissorluaqqikkusuppagut, tassami avatangiisinut illersorneqarsinnaanerat qulakkeerluarusupparput.
AAMMA ATUARUK Rubiinit nunatsinneersut siulliit akitsorterunneqartut
