VIDEO Aleqa: Danmark Issittumi suniarpa?

Oqaatsit oqaatigineqartut atuupput

Asasakka Ministerit.

Nalunaarusiamut qujanaq, nalunaarusiap atuarnissaa qilanaarisimavara aamma paaserusukkakku ukiuni tulliuttuni naalagaaffiup issittoq pillugu suliassat suut pingaarnersiuinermini salliutinniarnerai.

Ammaanermut atatillugu oqalugiarninni maani inersuarmi qinigaaqatikka kaammattorpakka susassaqarfiit suli angerlaassimanngisavut pillugit oqalliseqataanerunissamut soqutiginninnermillu annertunerusumik takutitsinerunissamik.

Soorlu nalunaarusiaq Arktisk Kommando-mut tunngasoq, eqqartuussiveqarneq, sakkutooqarnerup avatangiisinut sunniutissaanut tunngasut minnerunngitsumillu upalungaarsimanissaq eqqarsaatigalugit.

Ippassaq Islandimi Arctic Circle Assembly-mi 1900-nit peqataaffigineqartumiit peqataareerlunga maanga uterpunga.

Arctic Circle Assembly-mi peqataasut nunani tamalaaninngaanneersut issittumut soqutiginninnerat annertuvoq, tassanilu soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsut katersuunneranni sammineqartut ilagaat nunarsuup sannaanut tunngasut, silap pissusia, qeriuaannartoq, immakkut angallaviit, ilisimatusarneq, sikusiutit, issittumi politikkit assigiinngitsut, kulturit, aningaasaliisarnerit, pinngortitamut tunngatillugu anguniagassat, periarfissat unammilligassallu.

Nunarsuup assinga ataasinngoqqippoq, tamatumuunali issittoq immikkut sammineqarpoq. Apeqqutit unamminarsinnaasut aamma takkussuupput.

Pingaaruteqarpoq nunatut immikkut tamatta issittumi siunissami unammilligassavut pillugit siunnerfilinnik suliniuteqarnissarput, uanilu aamma immikkut taasariaqarpoq naalagaaffiit issittumiittut suliniuteqarnissamik pimoorussinissaat.

Apeqqutit aatsaat taama pingaaruteqartigaat.

Ukiorpaalunni Siumumiit nassuiaatigisarsimavarput sinnattoralugu nunatta nammineerluni isumaqatigiissusiortalernissaa, soorlu nammineq erfalasorput atorlugu OL-imi peqataasinnaalernissarput eqqarsaatigalugu.

Siumumiit siuttuuffigiuarsimavarput qallunaat naalagaaffianniit susassaqarfinnik nunatsinnut angerlaassisarneq, tassanilu qanoq piareersimatiginerput apeqqutaalluinartarpoq. Susassaqarfinnik angerlaassisarnerit Nunatta Danmarkillu akornanni ataqqeqatigiinnikkut ingerlanneqartarsimapput, taamannallu ineriartorneq ajunngilaq pissusissamisoorlunilu. Akisussaaffillu tamanna Danmarkip tungaaniit soqutiginninnermik annertunerusumik takutitsinissamik pisussaaffiliivoq.

Danmarki issittumi suniarpa?

Immiukkut maluginiarpara qallunaat naalakkersuisuisa Issittoq pillugu nalunaarusiaanni susassaqarfiit angerlaatereernikuusagut annertuumik sammineqarnerat. Eqqumiiginalaanngitsuunngilaq angerlaatereernikuusagut taama aannertutigisumik sammineqarneri. Qallunaat nunaata tungaaniit paaserusunnarsimassagaluarpoq qanoq ililluni naalagaaffiiup issuttumi suliniuteqarnini annertusarniarneraa suullu siunertaralugit suliat ingerlanneqassanersut.

Nunatsinni eqqartuussiveqarneq kinguussaaqqasoq SAR- imillu upalungaarsimanermut atatillugu Arktisk Kommando-p unammilligassai annertuut aamma eqqarsaatigalugit suliassaqarpoq annertuunik. Aamma tassani nunamik piginnittuunermik uppernarsaasarnerit uuliaarluernissamullu upalungaasimanissaq pingaaruteqarput, ungasinngitsumimi nunatta kangiata imartaani uuliaaluernerup aamma tamanna takutippaa.

Namminiilivikkaluaruttaluunniit takorloorparput siunissami aamma Danmarki Issittumi pingaarutilimmik suleqatigissallugu.
Tassa takorloorparput siunissami suleqatigiinneq ilisimasanik katersorsimasanik periarfissanillu avitseqatigiiffiusoq atorluaaffiusorlu.

Taamaattumik aperissaanga: Danmarki Issittumi suniarpa?

Ministerip innersuussutigaa Danmarkip Issittumi Suleriusissiaa (Arktis Strategi) - tassani tikkuunneqarpoq Issittumi periarfissat nutaat atorluassagivut. Maanna Nuup kujataani Rubin-isiorfissamik ammaaniarluni piareersartoqarpoq.

Taanna Rubin-isorfissaq inuussutissarsiortunit Norge-minngaanneersunit annertuumik aningaasaliiffigineqarpoq.

Tamanna piarinaattoornikkut pinngilaq, tassami Norgep immikkut suliassatut isiginiarsimavaa Issittumi niuernikkut ineriartornermut peqataanissaq.

Ukioq kingulleq Norgep nalunaarutigaa 2,5 mia. norskit koruunii suliffissanik pilersitsinissaq siunertaralugu immikkut aningaasaliissutigalugit.

Nunanut allanut politikkeqarneq eqqarsaatigalugu Norgep allaat avammut oqariartuutiginikuuaa Issittoq tassaasoq Norgemut pingaaruteqarnerpaatut inissisimasoq.

Issittumi annertusaanerit aningaasartallit
Nunatta nammineerluni suliniuteqarnera tamatumani aamma takussutissartaqarpoq, kisiannili inuussutissarsiorneq eqqarsaatigalugu Danmarki Nunarpullu annertunerusumik iluaqutaanerusumillu suleqatigiinnerusinnaagaluarput.

Periarfissat nutaat atorlugit Nunatsinni imminut akilersinnaasumik inuussutissarsiornikkut ineriartortoqarsinnaavoq, kisiannili aamma tamanna Danmarkimut suliffissanik isertitsissutissanillu nutaanik kinguneqarsinnaavoq, apeqqutaavorli Danmarki piumanersoq.

Periarfissaq tamanna tamatsinnut pissarsiffiulluarsinnaavoq.

Nalunaarusiami immikkut aamma sammineqarpoq Issittumi eqqissisimasumik ineriartortoqarnissaanik kissaateqarneq.

Tamatta tamanna kissaatigaarput. Tamanna aamma Ilulissani nalunaarutip naqissusernikuuaa taannaavorlu nunat issittumiittut tamakkerlutik isumaqataaffigisaat. Nunalli eqqatsiniittut qiviarutsigit takusinnaavarput annertuumik Issittumi piareersartoqartoq. Aningaasaliinerit aqqutigalugit angallannikkut, ilisimatusarnikkut, suleqatigiinnikkut allarpassuartigullu annertusaanerit ingerlanneqarput.

Ministerip nassuiaatigaattaaq siunissami issittumi suliassat illersornissamut tunngasut pillugit misissueqqissaarnerup inernissaa suli qallunaat tungaanniit utaqqineqartoq. Nalunaarusiap ataatsimut isikkua qiviassagaanni misissueqqissaarnerup ilamininngualuunniit takorusunnaraluaqaaq, naamilli. Ungasinngittumili takussajunnarsivarput.

Ministerip aamma nassuiaatigaa uuliaarluernissamut upalungaarsimanissaq pillugu 2016- mi sungiusartoqarniartoq.

Soorunami tamanna siunissaq eqqarsaatigalugu neriulluarnarpoq, kisiannili ukioq manna Nunatsinni uuliaarluersimaneq siumorneqarmat ullut tallimat atorneqarput uuliaarluerfiup nalaanut apuunniarnermut.

Siunissami uuliaarluersinnaanerit naammaginartumik anigorsinnaajumallugit upalungaarsimaneq pitsaanerusoq atortorissaarutillu ullutsinnut tulluarnerusut pisariaqartinnerat tamanit pingaartinneqarnera oqaatigisariaqarpoq.

Aamma Islandip, Norgep Canadallu suli qaninnerusumik suleqatiginissai pisariaqarpoq, annertunerusumik ajutoortoqarsinnaanera pinaveersaartinniarlugu. Suleqatiginninnissaq tamanna pingaarutilik Nunat Issittumiittut Siunnersuisoqatigiiffianni ukiuni arlalinngortuni oqaatigineqartarpoq. Nunap kisimiilluni ajutoornersuit anigorsinnaanngilai.

Assersuutigalugu eqqaasinnaavarput Island, takornariartaassuarmik ajutoortoqassagaluarpat pilertortumik iliuuseqarsinnaanissaq ujaasipallattoqarsinnaanissaalu siunertaralugu atortorissaarutinik nutaanik pisiortorsimasoq. Upalungaarsimaneq taamaattoq aamma uagut kissaatigigaluarparput.

Illersornissamut oqartussaqarfiup (Forsvaret) siunissami suliassaasa misissoqqissaarneqarnerat Rigsrevisionen-ip nunatsinni upalungaarsimanermut tunngatillu isornartorsiuinera tunngavigalugu aallartinneqarpoq.

Misissueqqissaarnissamut aallaavigineqartoq pitsaavallaanngikkaluartoq misissueqqissaarnerup ingerlanneqarnera piffissaq eqqorlugu pivoq, tassami Danmarkip timmisartunik sorsuutinik nutaanik pisinissaminut aaliangiinissaa ungasikkunnaarmat. Tamannaariaannaavorlu illersornissaq eqqarsaatigalugu Danmarkip oqaluttuarisaarnerani aningaasaliinerit annersaat. Tassuunakkut aamma qallunaat naalagaaffiata issittumi akisussaaffeqartutut pingaarnersiunissamut pitsanngorsaanissamullu takutitsinissamik periarfissaqarpoq, soorlu nammineq timmisartoqartitsinikkut aammalu sungiusartitsisarnikkut. Suliniuteqarnissaq pingaarutilerujussuuvoq.

Apeqqut suli taannaavoq: Danmarki Issittumi suniarpa? Timmisartut Danmarkip issittumi nuimasuunissaa illersornissakkullu nukittorsarnissaa pingaarutilerujussuuvoq. Taamannak pingaarnersiuneq isittumi nunanut sanilerisanut aamma oqariartornerussaaq, tassuunakkummi takutinneqassammat qanoq Danmarki issittumut atatillugu piumassuseqartiginersoq aamma siunissaq eqqarsaatigalugu.

Issittoq pillugu Suleriusissiap (Arktis Strategi) aamma siunertaraa Danmarkip issittumi ilisimatusarnikkut arlalitsigut siuttuusunut ilaarusunnera, soorlu silaannaap allanngoriartornerata malitsigisai eqqarsaatigalugit.

Tamanna ajunngilluinnaraluartoq Issittumi ilisimatusarneq suli annertunerusumik inuussutissarsiornermut tapertatut iluaqutaasinnaanera eqqumaffigisariaqarparput. Inuussutissarsiornerup nukittorsarnissaa siunertaralugu namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut suleqatigalugit ilisimatusarnermik aallussisinnaaneq Naalagaaffeqatigiittut nukittorsaatigisinnaavarput.

Soorlu nunatsinniinnaq nassaassaasut enzymit atorluarnissaat, aalisakkanik tukertitsiveqarnerup atorluarnissaa, qeqqussanilluunniit tunisassiornissaq siunertaasinnaapput inuussutissarsiornissamik siunertaqartumik ilisimatusarnikkut siuarsaanissamut.

Tamakkuupput Nunatsinni suliffissanik pilersitsinissamut tunngaviliisinnaasut, illuatigullu aamma ilisimatusarnikkut iluaqutaasumik inuussutissarsiornikkut Danmarkimut iluanaarutaasinnaasut.

Issittumi naalagaaffik nukittooq
Taamaattumik Issittumi politikki allaanerusoq, aningaasaqarnikkut toqqammavigissaartoq aammalu ”utaqqiinnartuunngitsumik” ajornartorsiutinik pilersartunik qaangiinissamik siunnerfeqartoq pisariaqartipparput.

Issittumi naalagaaffeqatigiittut nukittuutut nutaanik siunertanik, suliassanik, aningaasaliinernik suleqatigiilluta pilersitsisariaqarpugut. Suli Naalagaaffeqatigiikkatta ataatsimoorluta pitsaasunik angusaqarfiusunik pilersitsinissarput tamatta akisussaaffigaarput, pilersitavullu torrallataasut suleqatigiinnikkut ilinniarfigalugit.

Politikki aamma silaannaap allanngortiartornerata malitsigisaanik periarfissanik nutaanik takunnissinnaasoq pisariaqartipparput.

Kunngeqarfiup Danmarkip imartap naqqanut tunngatillugu piumasaqaataa ilisimatusarnernik amerlasuunik imartamillu nakkutilliinermik annertuumik malitseqartussaavoq, tamakkualu malitsigisaasa ilagissavaat paasissutissat nutaat, paasissutissat imartap naqqanik annertunerusumik piumasaqarnissamut tunngaviliisoorataannaasut. Nukittuumik siunnerfigissaartumillu suleriusissiornissaq tassani pisariaqassaaq.

Takorloorparput siunissami suleqatigiinneq, suleqatigiinnermilu tassani ukiorpassuarni Danmarki Issittumi pingaarutilimmik inissisimasoq. Inissisimaneq tamanna issittumi ullumikkumut sanilliullugu malunnaateqarnerusoq annertunerusumillu soqutiginninnermik takutitsiffiusoq. Issittumi suleriuseq aningaasaqarnikkut toqqammavigissaartoq.

Suleriuseq Kalaallit Nunatta Danmarkillu issittumi naalagaaffeqatigiittut nukittuutut suleqatigiinnerannik toqqammaviliisussaq takutitsisussarlu.

Siumumiit ministerip Nalunaarusiami suliniutit pillugit nassuiaaneranut qujavugut, sulili isumaqarpugut suliniutit ullumikkornit annertunerusariaqartut tamatsinnut iluaqutaasussaq eqqarsaatigalugu. Siunerfilimmik anguniagaqarnissaq pingaaruteqarpoq, soqutiginninneq ima appasitsigisariaqanngilaq pisussaaffit siunnersuisoqatigiinnut tunniutiinnassallugit.

Tamanna Danmarkimut isaassineruvoq, tammanalu isaassineq Danmarkip tigulluarsinnaavaa piumaguni.

Sulilu apeqqut taannaavoq: Danmarki Issittumi suniarpa?