Juuli uuttortarneqartuni oqaluttuarisaanermi aatsaat taama kiatsigissagunartoq

Tamanna qularnarpianngilaq.

Allanut naleqqiutissagaanni juuli 2023 qaammataavoq uuttortaasarnerup oqaluttuarisaanerani nalunaarsorneqarsimasuni aatsaat taama kiatsigissasoq.

Sisamanngornermi taama inerniliipput Copernicus, EU-p silap pissusaanik sullissiveqarfia, aamma Silarsuarmi Silasiornermut Suleqatigiiffik, Den Meteorologiske Verdensorganisation, (WMO).

- Juulimi sapaatip akunneri siulliit pingasut oqaluttuarisaanermi uuttortarneqarsimasut kiannersaraat, juuli qaammatini tamani aatsaat taama kiatsiginissaminut ingerlavoq, qaammatini uuttortaaffiusimasuni tamani oqaluttuarisaanermi kiannerpaassalluni.

- Annertoqisumik ilimanarpoq juuli 2023 qaammataavoq uuttortaasarnerup oqaluttuarisaanerani nalunaarsorneqarsimasuni aatsaat taama kiatsigissasoq. Juunip ukioq manna uuttuisarnerup oqaluttuarisaanerani nalunaarsorneqarsimasuni aatsaat taama kiatsiginera malippaa.

Manna tikillugu qaammatit kiannersaraat juuli 2019.

Ilimasaarineq

Ukioq manna juuli nunarsuup ilarujussuani kiassiorujussuarnermik nassataqarpoq.

Nunarsuup affaani qeqqaniit avannamut ingasattumik kiassimavoq, qammatillu aallartinnerani ulluni arlalinni nunarsuarmi aatsaat taama kiatsigisoqarneranik uuttortaasoqarpoq. Tamanna oqaluttuarisaanermi qaammammik aatsaat taama kiatsigisumik uuttortarneqartumik kinguneqarpoq. Tamanna qaammatip ulluini kingullerni atuutiinnassanngippat silap pissusiani ilutsit allanngorluinnartariaqassapput.

Maajimiilli nunarsuarmi tamarmi immap qaata agguaqatigiissillugu kiassusaa ukiup taamaalinerani nalingiinnaasumit qaffasinnerungaatsiarpoq. Tamanna "juulip qaqutigoorluinnartumik kianneranut" ilapittuutaavoq, allassimavoq.

Taama kiatsiginera siunissami qanoq pisoqarnissaanut ilimasaarutaavoq,  WMO-p generalsekretæria professor Petteri Taalas oqarpoq.

- Juulimi silap taama ingasatsiginerata inuit miiliuunilikkaat sunnerpai, tamannalu silap pissusiata allanngorneraa peqqarniitsoq siunissamilu qanoq pisoqarnissaanik ilimasaarisoq.

- Drivhusgassinik anititsinerup annikillisinneqrnissaanik pisariaqartitsineq aatsaat taama nukinginnartigaaq. Silap pissusia pillugu iliuuseqarneq inuulluarniutaanngilaq, pisariaqartitsinerullunili, tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Parisimi isumaqatigiissut 2015-imeersoq 

WMO-p ilimagaa 98 procentimik ilimanaateqartoq ukiuni tullerni tallimani qaammatit ilaat uuttortaasarnerup oqaluttuarisaanerani aatsaat taama kiatsigissasoq.

Saniatigullu 66 procentimik ilimanaateqarpoq ukiuni taakkunani tallimani minnerpaamik ukioq ataaseq suliffissuaqalinnginnerup siornatigut agguaqatigiissillugu kiassutsimit 1,5 gradinik kiannerussasoq.

Suliffissuaqalinnginnerani kiassuseq tassaavoq 1800-kkut qeqqata siorna pisoq – nunarsuaq aamarsuarnik, uuliamik aamma gas-inik ikuallaanernit inuillu suliaannit allanit kissasserneqalinngikkallarmat.

2015-imi Parisimi isumaqatigiissummi Naalagaaffiit Peqatigiinni silap pissusia pillugu silarsuarmi nunat naalakkersuisuunerisa ataatsimiinneranni isumaqatigiissutigineqarpoq nunarsuaq tamakkerlugu kiassutsip qaffannera 2,0 gradit ataallugit inissisimassasoq  - pitsanerussagaluartorlu 1,5 gradit ataappagit – suliffissuaqalinnginnerup siornatigut kiassutsimut naleqiullugu. Kisianni ukiumi ataasiinnarmi suliffissuaqalinnginnerup siornatigut kiassutsimut naleqqiullugu 1,5 gradinit kiannerussappat isumaqatigiissut unioqqutinneqanngilaq. Tamatumunnga pissutaavoq Parisimi isumaqatigiissummi taaneqartut 1,5 gradit ukiut arlallit ingerlanerannut tunngappata