Johan Lund Olsenip Folketingimi Pituffik pillugu oqalugiaataa

21. januar 1968 Pituffimmi sakkutooqarfik nunarsuarmi tamarmi tusaamasaalerpoq, nunanilu tamalaani tusagassiuutit nuimanerusut saqqaanni nutaarsiassiarineqarluni. Tamanna pivoq Amerikamiut timmisartorsuat qaartartunik nakkaatitsissut B-52 brintimit qaartartulianik sisamanik usilik Pituffiup avaterpiaani nakkarmat.
1956-imi Folketingi ammarlugu oqallinnermi, 1953-imi inatsisit tunngaviusut allanngortinneqarneranniit Kalaallit Nunaata Folketingimut ilaasortatitaa siulleq hr. Augo Lynge, apeqquteqarpoq, piffssanngunnginnersoq ajornannginnersorlu Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfiisa akiliuteqartittalernissaat. Aningaasat pisariaqartinneqaqaat, assersuutigalugu aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup aningaasaliiffiginissaanut. Taamani statsministeriusoq isumaqanngilaq ”iluatsitsinerussasoq”, danskit oqartussaafiannik illersuineq niuerutigisasssatut isigineqassappat.
Ullumi 21. januar 2015 Pituffik maani Folketingimi oqallisaaqqippoq, soorlu arlalippassuariarluni siusinnerusukkut aamma taamaattoqartareersoq. Ullumikkut apeqqutigineqarsinnaasoq tassaavoq, suli niunernikkut mianerisassaqarnersoq, danskit immikkut soqutigisaat mianeralugit – Kalaallit Nunaata inuisalu soqutigisaanniit sallinngortillugit. Nunarsuarput allanngornikuuvoq, ullumikkullu Kalaallit Nunaat Namminersorpoq!
Aamma Kalaallit Nunaat taamanikkut EF-iusumit maannalu EU-mit aninikuuvoq - qangarsuarli! Taamaammat aallaavittut aammattaaq EU-mi inatsisiliorneq Kalaallit Nunaannut innuttaanullu atuutinngilaq!

Taamaammat Nunanut Allanut Ministeri qinnuigineqarpoq ukua akissuteqarfigeqqullugit:
”Pituffimmi sakkutooqarfimmi sullissinissamik isumaqatigiissutip kingullermik suliariumannittussarsiorneqarnerani pisut tamatumalu kinguneri pillugit qanoq ilisimatitsisisoqarsinnaava, tamatumunnga ilanngullugu ministeri qanoq iliorniarnersoq akissarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugassarititaasut maanna atuuttut qularnaarnissaat anguniarlugu, aamma danskit naalakkersuisui Amerikamiut oqartussaasuisa tungaannut qanoq iliuuseqalersaarnersut. Pituffimmi sakkutooqarfiup siunissamissaaq Nunatta Karsiannit maannatut isertitsissutaajuarnissaa qularnaarumallugu, aamma ministerip maanna kalaallit qallunaallu ilinniarfissaat suliffissaallu pigineqartut, attatiinnarnarnissaat qanoq qularnaarniarneraa, tamatumani innersuullugu Pituffimmi sakkutooqarfiup inuiaqatigiinnut kalaallinut tunniussaqartarnissaata pingaarutaa, Nunanut Allanut Ministeeriaqarfimmiit Amerikamiut aallartitaqarfiannut 9. december 2013-imi allakkani allaaserineqarsimasoq?”

Aamma atuaruk Pituffik pillugu suliaq Folketingimi nukingiussamik oqallisigineqartoq

Piffissami kingulliunerusumi Foketingip tusagassiuutillu Pituffimmi sakkutooqarfik isiginiarluarsimavaat.
Uiverneq tunngavissaqarpoq: Ingerlatseqatigiiffiup Danmarkimi nalunaarsorsimagaluarluni tunngavimmigut Amerikarmiunit pigineqartup isumaqatigiissuteqarfiginera Naalagaaffeqatigiit USA-llu akornanni isumaqatigiissummut – kingullermik 2013-ip naalernerani uppernarsaqqinneqartumut - toqqaannartumik akerliuvoq. Ernumaneq aamma tunngavissaqarpoq: Isumaqatigiissummi, Nunanut allanut Ministeeriaqarfiup ”tatiginartumik” taasaanni, kalaallit sulisorineqarnissaat taamaallaat ”sapinngisamik annertunerpaamik” pissanerarlugu qularnaarneqarsimavoq.
Inuit Ataqatigiit piumasaraat danskit naalakkersuisuisa pissusilersuutaat, suliallu 2013-imiilli ingerlasimanera arlaannaannulluunniit attuumanngitsumik misissuiffigineqassasut. Misissuinermi qitiutinneqassaaq, danskit naalakkersuisuisa suliaq malinnaavigalugulu naammaginartumik politikkikkut qaffasissusilimmik isumagisimaneraat. Tamannattaaq Naalakkersuisunut naleqqiullugu piumasaraarput.
Kalaallit Nunaata isertitassaraluani millionit arlaqartut annaariaannaavai, isumaqatigiisut aaqqiivigineqarmat. Aningaasat pineqartut Danmarkimut naleqqussarlugit naatsorsorutsigit assigaa, danskit naalagaaffiata ukiumut 240 milliarder kr, annaasussanngussagai. USA-p kaammattuinera naapertorlugu Nunanut Allanut Ministeeriaqarfiup ingerlatseqatigiiffiit piukkunnaatillit akuersissutiginissaat Amerikamiut oqartussaasuinut isumagisassanngortippaa. Ersarilluinnarpoq kalaallit soqutigisaat qitiutinneqarsimasussaagaluartut. Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata nunataani territoriaanilu ingerlatassanut tunngavoq, toqqaannartumillu inuiaqatigiinnut kalaallinut sunniuteqartussaalluni.
Ingerlatseqatigiiffinnik akuersissuteqartarnerup danskit susassaqarfianniit Amerikamiut susassaqarfiannut allanngortinneqarneranut pisortatigoortumik patsisaatinneqarpoq, danskit naalagaaffiata danskit ingerlatseqatigiiffiinik nunani allamiut ingerlatseqatigiiffiinut naleqqiullugit pitsaanerusunik atugassaqartitsiumannginnera. Tamannami EU-mi inatsisiliorneq naapertorlugu inerteqqutaarpasippoq. Patsisiliussarlu tamanna kingusinnerusukkut danskit naalakkersuisuisa qitiutippaat. Kisianni Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortaanngilaq, taamaammallu EU-mi inatsisiliornermut attuumassuteqarani, taamaammallu tunngavilersuutip eqqortuunera apeqquserparput.
Taamaattoq isumaqatigiinniarnerni EU-mi inatsisiliorneq arlaatigulluunniit eqqaaneqanngilaq. Aamma Nunanut Allanut Ministeeriaqarfimmit allakkani allaqqavoq, ingerlatseqatigiiffik nunami allami suliffeqarfimmit pigineqassanngitsoq. Taamaammat soqutiginarpoq Exelis tassarpiaammat ingerlatseqatigiiffik nalunaarsoriigaq pappiaraannakkut pilersitaq, Hellerup-imilu eqqartuussissuserisut allaffianni taamaallaat piusoq.
Imaappoq danskit naalagaaffiata isumaqatigiissut - inuiaqatigiit kalaallit tapersersorniarlugit isumaqatigiissutaasoq - allanngortippaat, USA aamma EU maleruarumallugit. USA taamatut kaammattuisimavoq, kisianni EU-p nammineerluni pineqartoq saqqummiutinngilaa. Taamaammat isumaqarpugut danskit naalakkersuisuisa pingaarnersiuinerat kukkusoq, ajuusaarnangaarporlu danskit naalakkersuisui paatsoorneqarsinnaanngitsumik Naalagaaffeqatigiffiup soqutigisaanik sorsuutiginninngimmata.
Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut unammilligaanik isiginninniarneq pinngitsoorani Pituffimmut Amerikamiullu Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnerannut attuumassuteqartoq. Matumani pineqartoq aamma tassaavoq inuiaat kalaallit Pituffimmi sakkutooqarfeqarneranik siunissaq eqqarsaatigalugu iluanaaruteqartarnissaasa qularnaarnissaat, nunami nammineerluni nunanut naalagaaffinnulluunniit allanut sorsussimanngisaannartumi, kisiannili suli atuuttunik sakkutooqarfiliorfigineqarsimasumi. Ilaatigut nunat allat pingaartumillu NATO-mut ilaasortaasut isumannaatsuunissaat qularnaarumallugu – naak nammineq isumannaatsuunissaq tassuunakkut ulorianartorsiortissinnaagaluarlugu!
Maanna USA-p nammineq nalilertussanngorpaa ”sapinngisamik annertunerpaamik” qanoq isumaqartinneqassanersoq – allatut oqaatigalugu kalaallit qassit sulisorineqarlutillu ilinniartuutigineqarsinnaanersut akileraarutitigullu isertitassat qanoq annertutigissanersut. Tupigusuutigaarput EU-mi inatsisiliornermik akimmiffeqarsinnaaneq Kalaallit Nunaata nutaamik isumaqatigiissuteqarfiginiarnissaanut aallaavigineqanngimmat.
Ajutoornerup tamarmiusup Naalagaaffeqatigiinnerup ullumikkut unaminartortai saqqummersippai. Ataatsimooqatigiiffik ilumini attaveqaqatigiinnerliornermik ataqatigiissaarinerliornermillu sunnigaasimasoq. Danskillu naalakkersuisui Naalagaaffeqatigiinnerup soqutigisai pinnagit soqutisanik allarpassuarnik aallussipput. Suliaq manna aaqqiivigineqanngippat Naalagaaffeqatigiinneq Namminersulernerup siornagut pissutsinut utersaassaaq. Namminersorneq pillugu isumaqatigiissummi naligiinnissamik ataatsimoorlunilu inuussutissarsiutinik siuarsaanissamik oqaatsit kusanartut uppernarunnaarput. Suliaq manna ilungersunaqaaq – Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut aamma Naalagaaffeqatigiinnermi pissutsinut naleqqiullugu. Taamaammat Folketingimi partiit kajumissaarpagut: Tamanna ataatsimoorluta aaqqiivigitigu, Naalagaaffeqatigiinnerullu iluani pitsaasumik ataatsimoorussaqartuarnissaq qularnaarlugu!
Taamaammat Folketingimi partiit suleqatigalugit danskillu naalakkersuisui paaseqatigalugit Inuit Ataqatigiit Folketingimi akuersissutigisassatut siunnersuut ima oqaasertalik suliarivaat:
”Folketingip naalakkersuisut kajumissaarpai (1) Pituffimmi sullissinissamik isumaqatigiissutip danskinit/kalaallinit pigiinnarneqarnissaa qularnaaqqullugu, (2) Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqanerisa annertunerpaamik Kalaallit Nunaannut iluanaarutaanissaata qularnaarneqarnissaa sulissutigeqqullugu, tamatumunnga ilanngullugit ilinniarfissat, suliffissat akileraarutitigullu isertitassat qularnaarnissaat aamma (3) siunissami piumasaqaatit aalajangiinermilu tunngavissat nalornissutigineqannginnissaat qularnaaqqullugu.”
Qujanaq!
Johan Lund Olsen, Folketingimut Ilaasortaq
Inuit Ataqatigiit