Inersimasut nunatsinni isumasioqatigiinnersuarmi tusarnaassasut inuusuttut neriuutigigaat

Katuami Hans Lyngep Inersuani nipilersugaq tekno 90-ikkunneersoq højtalerikkut tusarsaammat, nunatsinni inuussutissarsiornermi isumasioqatigiinnerit annersaat aallartiliivissorinanngikkaluarpoq.

Taamaapporli.

Future Greenland 2024 marlunngornermi ullaap-tungaani aallartippoq.

Inuppassuit isumasioqatigiinnermi peqataasut piujuartitsineq, suliassat siunissarlu pillugit oqaasissarpassuaqarput. Piffissamik eqquutitsiniartunut uggornarsiinnaagunaraluartoq, takkuttut nuannaarutiginnguatsiaqaat.    

´Piujuartitsineq´ qulequtaralugu oqallittoqarmat silap pissusiata allanngornera, aningaasaqarneq, sorsunneq allarpassuillu oqaluuserineqarput.

Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede (IA), Air Greenlandip pisortaa Islandillu generalkonsulia oqalugiartorpassuarnut ilaapput.

Nunatsinni inuussutissarsiorneq pillugu isumasioqatigiinnerit annersaata, Future Greenlandip ukioq manna aaqqissuunneqarnissaanut inuit 500-t peqataaniarlutik nalunaarsimapput. Aatsaat taama amerlatigisut peqataasut, aaqqissuisut oqarput. Assi © : Anda Hansen/KNR

Inuusuttut qitiutinnerullugit inuussutissarsiorneq pillugu isumasioqatigiinneq, Future of Greenland 2024, ataasinngornermi aaqqissuunneqarmat nipilersukkat 90-ikkorpalaartut inuusuttunit nuannaarutigineqartut aaqqissuisut oqarput, aqaguanili taamaappallaanngilaq.  

Marlunngorneq ilumoorsaarfiunerusutut malunnartoq, 19-inik ukiulik Aia Lyberth Jeppson oqarpoq.

- Isumasioqatigiinnermut peqataallunga misigivallaarnikuunngilara. Isumasioqatigiinnermut ilumoortumut aatsaat peqataagunarpunga. Taamaattumik susoqartarnera naluara.

Taanna isumasioqatigiinnermi peqataasorpassuit qernertunik blazerillit, tungujortunik qaamasunik ilullillit, qaqortunik ateraasallit kimmikkaallillu akornanni inuusuttut amerlanngitsut ilagaat.

Inersimasullu oqalunneranni naammagittarluni issialluni tusarnaarnermi saniatigut, inuusuttut allat pingasut peqatigalugit oqalugiarpoq.  

- Ataatsimoornitsigut nunatta siunissaa qaamanerusoq pilersissavarput. Nuna najorusunnartoq tamanullu periarfissalik. Uanga nammineq nalunngilara maaniiginnassallunga, mannami nunagaara, taassuma oqalugiarnini taama naggaserpaa.  

Aia Lyberth Jeppson allallu inuusuttut oqalugiaqatai ullormi tassani siulliullutik nikutserulluni ersaattaanneqarput.

- Aia, oqalugiarluaqaatit, angutit ilaat kusanartunik habittilik killorteqqammisorlu unillatsiartoqarnerani Aia oqarfigalugu tuiagut pattalaarpaa.

Inersimasut, iluamik oqalullusi

Aia Lyberth Jeppson Nuummi GUX-imi siorna ilinnialerpoq, aasarulu atuanngiffeqareeruni Danmarkimut ilinniariarniarluni pilersaarutigaa.  

Taanna nunatsinnut uterusuppoq maanilu najugaqarluni, nunallu siunissaata pitsaasuunissaanut akisussaaqataanerarpoq.

- 56.000-iinnaavugut. Taamaammat uteqqinnissara nunarpullu pitsaanerulersinniarlugu sulinissara pingaarteqaara. Tamanna pissutigalugu ilinniareeruma uteqqikkusuppunga, taanna unillatsiarnermi KNR-imit apersorneqarnermini oqarpoq.

Inuussutissarsiorneq pillugu ukioq manna isumasioqatigiinneq Nuummi Katuami pimmat, aalajangiisartut inuussutissarsiornermilu akisussaasorpassuit nunarsuarmi tamaneersut piujuartitsineq aallaavigalugu niueqatigiinneq oqallisigaat. Assi © : Anda Hansen/KNR

Saqqummiisut unillatsiaraangata naalakkersuisut, pisortaq nunarsuamilu tamanit aallartitat kaffisuataajutigalutik kaagisorlutik nikillattaarlutik oqaluuttarput.

Aia Lyberth Jeppson inersimasuugaluaruni, kimmikaaqaraluaruni naalakkersuisuugaluarunilu, nunatsinni inuit oqaluuteriaasiat pitsaanerulersissagaluarlugu, taanna KNR-imut marlunngornermi oqarpoq.

Ajornatorsiutimmi aaqqinniaraanni oqaloqatigiinneq pingaartuusoq, taanna isumaqarpoq.

- Immitsinnut tapersersorluarnerusariaqarpugut, aamma isumaqatigiinngikkaluaruttaluunniit. Kamaannani naapeqatigiiffigisinnaasat ujartorneqartariaqarput, taanna oqarpoq.

Aia Lyberth Jeppsonip ullormut saqqumiisut qanoq isumaqarfiginerai KNR-ip aperaa.

- Sivisulaarpoq, kisianni Løvens Hulemeersoq nuannerluinnarpoq, atia puigorpara, taanna oqarpoq  

Taanna Løvens Hulemeersoq ateqarpoq Tommy Ahlers.

Taassuma ilaatigut eqqartorpaa, aningaasaliisartut bankinilu sulisut pinngortitami ilisimatusaatinut silallu pissusiata allanngorneranut tunngasunik ilisimasaqarnissaata pingaassusaa.  

Oqaasissaqaqisut

Oqaasissaqaqaagut, Sulisitsisuniit aaqqissuisoq Christian Keldsen, Future Greenland 2024 aallartimmat tikilluaqqusilluni oqarpoq.

Aia Lyberth Jeppson inuusuttullu allat aamma oqaasissaqannguatsiaqaat.

Taamaattumik aamma Aia Lyberth Jeppson marlunngornermi oqalugiartuni ukioq manna inersimasut akornanniissinnaagami nuannaarpoq.

Aia Lyberth Jeppson inuusuttut Future of Greenland 2024-mik taallugu ataasinngornermi isumasioqatigiisinneqarmata oqalugiarpoq, ukioq mannalu Future Greenlandimi peqataasunut aamma oqalugiarluni. Assi © : Birgitte Kjeldsen

Aalajangiisartut inuussutissarsiornermillu suliallit siunissaq pillugu ilissinnik inuusuttunik pingaartitsinerat peqataatitsinerallu malugaajuk?

- Aap naamilu. Aap, pissutigalugu inuusuttut ippassaq isumasioqatigiinnissamut periarfissinneqarmata: Future of Greenland. Aallartissutigalugu torraqaaq, taanna akivoq nangillunilu:

- Inersimasulli oqallinneranni inuusuttut ikittuinnaat peqataarusunnerat uggornarpoq. Uangali allallu inuusuttut marluk periarfissinneqaratta nuanneqaaq.

Katuami inersuarmi nipilersugaq nippaallugu appeqqippoq. Unillatsiarneq naavoq Aia Lyberth Jeppsonilu tusarnaariaqqilluni inuppassuit akornannut pivoq.