Inatsiseqarnermut naalakkersuisoq nutaaq: Akuersissuteqarnermut inatsit digitalimillu kannguttaatsuliornerit pingaatinneqassapput

Kannguttaatsuliornerit Nunatsinni eqqumaffigineqarnerusariaqarput. Inatsiseqarnermut Naalakkersuisoq nutaaq, Naaja Nathanielsen (IA), taamatut isumaqarpoq.

Meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu Naalakkersuisup stresserluni tunuartup, Eqaluk Høegh-ip (IA), naalakkersuisoqarfik taassumunnga tunniuteqqammerpaa.

Naaja Nathanielsen-illu inatsiseqarnermut tunngasunik aallartitsereerpoq.

2018-imi inatsiseqarnermut atatillugu suliniutissanik pingaarnersiuisoqarpoq.

Tassani assigiinngitsuni 37-ini ilaatigut Naalagaaffeqatigiinnerup iluani assigiimmik akissarsiaqarnissaq, kommunefogedit kiisalu isertitsivinniittut suliaritinnissaminnut periarfissarissaarnerulernissaat allassimapput. Suliassallu taakkua Danmarkimi inatsiseqarnermut ministereqarfiup Naalakkersuisullu agguataartussaavaat.

AAMMA ATUARUK Politikerit meeqqanik atornerluisimasunut pineqaatissiissut sukannernerulersikkusukkaat

Pingaarnersiukkatut allattukkat nutarterneqartariaqarput, nutaanillu ilaartorneqarlutik.

- Allattorsimasut nutarterneqassapput, ilaat piiarneqartut allat annikitsumik allanngortiterneqassapput. Eqqumaffigisariaqakkatut nutaatut digitalimik kannguttaatsuliortarneq isigaara. Tamatuma saniatigut pinngitsaaliisarnermut inatsisit pingaarnersiussavagut, akuersissuteqarneq tunngavigalugu inatsisiliortoqarniassammat, Naaja Nathanielsen KNR-imut oqarpoq.

- Neriuppunga ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinneranni saqqummiussaqarsinnaassallunga.

Akuersissuteqaqqaarnissamut inatsit tassaavoq, inuup atoqateqarnissaminut akuersaarnikuunngitsup pinngitsaalineqartutut isigineqartarnissaa, taamatullu inatsit nunani amerlaqisuni ukiuni kingullerni atuutsinneqalernikuuvoq. Maannalu tassa aamma Nunatsinni atuutsinneqalersinnaalluni.

- Kinguaassiuutitigut kanguttaatsuliornerit pinngitsaaliinerillu pillugit taama annertutigisunik unammilligassaqarluta, isumaqarpunga inatsisit nutarterneqartariaqartut.

Digitalimik kanngutsaatsuliornerit eqqumaffigisariaqarput

Inatsiseqarnermut Naalakkersuisup nutaap digitalimik kannguttaatsuliortarnerit eqqumaffigerusuppai. Tassunga atapput, nikanarsaarisarnerit, assinik siaruaassisarneq kiisalu internettikkut qunusaarisarnerit. Tamakkua ingerlanneqartarput mobilini TikTok-imi, Facebookimi, Instagramimi allanilu inuit internettikkut naapittarfiini app-it atorlugit.

- Naapittarfinni pissutsit ingatsikkiartuinnarput, tamakkunanilu ilaatigut meeqqat amerlaqisut internetip atornissaanut inersimasuniit misilittagaqannginnerit nassaassaapput.

Naaja inatsiseqarnermut naalakkersuisunngunnginnermini, meeqqanut, inuusuttunut, ilaqutariinnullu naalakkersuisumut Eqaluk Høegh-mut (IA), paarlattaavoq. Inatsiseqarnermut naalakkersuisoqarfik Eqaluk Høegh-ip 1. septembari tigoqqissagaa pilersaarutaanikuugaluarpoq.

AAMMA ATUARUK Meeqqanut naalakkersuisoq uippakajaarnermik eqqugaasoq

Naalakkersuisulli siulittaasuata, Múte B. Egede-p (IA), akisussaaffeqarfiit agguataarnissaanut akisussaatut nalilerpaa, meeqqanut inuusuttunullu tunngasut annerusumik eqqumaffigineqartariaqartut. Taamaammat Eqaluk Høegh oqilisaanneqarluni inatsisinut tunngasut allamit isumagineqalerput.

Qujanartumilli inatsiseqarnermut Naalakkersuisoqarfik Naaja Nathanielsen-imut nutaartaanngilaq. Taannami naalakkersuisunngunnginnermini ukiuni kingullerni tallimani Kalaallit Nunaanni Pinerluuteqarsimasunik isumaginnittarfimmi pisortaanikuuvoq.

- Soorunami maanna inatsiseqarnermut tunngaasunik politikkimik inerisaasinnaanera oqinnerulerpoq, Naaja Nathanielsen, oqarpoq.

Inatsiseqarnermut tunngasut saniatigut naalakkersuisoqarfiit sisamat aamma taassuma akisussaaffigai. Ineqarnermut, attaveqarniarnermut, naligiissitaanermut kiisalu aatsitassaqarnermut Naaja aamma naalakkersuisuuvoq.

Taakkuali saniatigut aamma Naaja Ilisimatusarfimmi ilinniartuuvoq. Tusagassiornermik masteritut semesteri siulleq naammassereerlugu, ungasinngitsukkut semesterip aappaa aallartittussaavaa. Taassumali erseqqissarpaa, naalakkersuisutut atorfik pingaarnerpaajutillugu.