Inatsisartut ataatsimiititaliarsuaq taperseraat: Nunasiaataajunnaarsaaneq misissorluarneqassaaq

Nunatta nunasiaataajunnaarluni Danmarkip ataani pisortatigoortumik amtinngorneranit ukiut 70-eqqissaat qaangiupput.

Danmarkilli Naalagaaffiit Peqatigiit nunasiaajunnaarsaanermi piumasaqaataanik naammassinnippa tamannalu torersumik ingerlanneqarpa?

Inatsisartuni partiit ataatsimiititaliarsuaq apeqqutinut taakkununnga akissuteqartussaq ullumi taperserpaat.

Upernaakkut ataatsimiinnermi ataatsimiinnerit qulingiluassaanni Inatsisartuni ilaasortat ataatsimiititaliarsuaq, nunatta nunasiaataajunnaarsarneqarneranut atatillugu pissutsinik qulaajaanissamik suliaqartussaq siullermeerlugu oqaluuseraat.

- Qileqqut qiviarlugit oqarsinnaassaagut taama pisoqarpoq. Maanna siunissarput pillugu sukataaruteqaqqissaagut. Pissutsit nunasiaataajunnaarsaanerlu pillugit qulaajaaneq pisariaqartitatsinnik takutitsinissamut ilaapput, IA-mit, Asii Chemnitz oqarpoq.

Tamannalu partiit tamarmik isumaqatigiissutigaat.

Nunarpummi iternga tikillugu misissuisoqareerpat aatsaat ingerlaqqissinnaavoq.

- Isumaqarpugut suut tamarmik misissussagivut ilorrisimaaginnarnatalu. Isumalioqatigiissitamik nunasiaataanermik misissuisussamik pilersitsinissamut pissanngorpoq. Suut tamarmik saqqummereerpata saammaateqatigiissinnaavugut, Demokraatinit Jens Frederik Nielsen oqaaseqartarfimmit oqarpoq.

Siunnersuut taamaalilluni Inatsisartuni maajip 25-ani aappassaaneerneqarnissaminut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarpoq.

Taamani susoqarnera

Tunngaviusumik inatsit 1953-imi allanngortinneqarpoq, nunarpullu nunasiaataajunnaarpoq.

Tunngaviusumilli inatsisip allanngortinneqarneranut atatillugu nunatsinni innuttaasuni taasititsisoqanngitsoq, aalajangiiffigisassatulli siunnersuummi Inatsisartuni ullumi oqaluuserineqartumi saqqummiunneqarpoq.

Taamaammat nunatta nunasiaataajunnaarsarneqarnerani pissutsit qulaajarneqarnissaat ataatsimiititaliarsuup siunertaraa.

- Naalagaaffiit Peqatigiit arkiviinik misissuigaanni amigaateqangaatsiartoq isumaqarpugut. Saqqummiunneqarsimanngitsoqartoq isumaqarpugut, Siumumit, Kuno Fencker oqarpoq.

Ataatsimiititaliarsuup suliap ingerlanera aamma piffissami tassani nunatta ingerlanerani misissussallugu suliassarai.

Tamatuma saniatigut nunarput nunatsinnilu politikerit paasissutissiiffigineqarlutillu siunnersorneqarsimanersut aamma ullumikkumut kingunerluutaasinnaasut aamma qulaajarneqassapput.

Qulaajaasoqarnikuusoq

Dansk Institut for Internationale Studier (DIIS) nunatta nunasiaataajunnaarsarneqarnera pillugu oqaluttuarisaanermik qulaajaanermik 2007-imi saqqummersitsivoq.

Aalajangiiffigisassatulli siunnersuummi taanna danskit tungaanniit ukkatarinnilluni kalaallit tungaanniinngitsoq isumaqarfigineqarpoq.

Ataatsimiititaliarsuarmi kikkut ilaasortaassanersut suli naluneqarpoq. Suliaq tamanna maanna ingerlanneqarpoq.

Partiilli amerlanerit kalaallimik siuttoqarnissaa pingaartippaat.