Urani Inatsisartuni ullumi oqaluuserineqassaaq
Sammineqartoq Inatsisartuni avissaartuussutaangaatsiarpoq, siornatigullu politikerit misigissutsinit killitaallutik sakkortuumik oqaaseqartarnerinik aammalu sapaatit-akunnerata siuliani sumiiffinni arlalinni akerliussutsimik takutitsisoqarneranik kinguneqarsimalluni.
Ullormut oqaluuserisassani immikkoortut sisamat uranimut tunngassuteqartuupput. Politikerillu isummerfigisassaasa ilagaat atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu nunani tamalaani atomip nukinganut tunngatillugu suleqatigiiffiup IAEA-p ikiuinissaq pillugu isumaqatigiissutaa Nunatsinnut atuutilersinneqassanersoq.
Siunnersuutit sisamaasut uranimik piiaaneq avammullu annissuineq pillugu danskit kalaallillu 2013-imi nalunaarusiaannik toqqammaveqarput. Nalunaarusiami tassani erseqqissaatigineqarpoq, atomip nukinganit atortussianik isumannaallisaanikkut nakkutiginninnissamut nunani tamalaani pisussaaffinnik naammassinnissinnaanissamut periaatsimik immikkut ittumik pilersitsinissaq pisariaqartinneqartoq.
Oqaluuserisassanut taakkununnga atatillugu inatsisissatut siunnersuutit marluk Folketingimi aamma saqqummiunneqarsimapput. Matumani pineqartut tassaapput Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsisissatut siunnersuut, aamma Atomip nukinganik atortussianik sorsunnerunngitsumut atuinermik nakkutilliineq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsisissatut siunnersuut.
Tamakkuli oqaluuserineqarnissaat sioqqullugu, ilaqutarinnermut, naligiissitaanermut isumaginninnermullu naalakkersuisoq, Martha Lund Olsen, akunnermi ataatsimi apeqqarissaarfigineqaqqaassaaq.
