Ilisimatuut uillunik misissuinerannit tallimanit sisamat plastikkimineeraqartut
Atlantikup avannaani uillut misissorneqartut assigiinngitsut tallimat akornanni sisamat plastikkimineeraqartut, immikkut ilisimasallit paasisimavaat.
Kalaallit Nunaannili, Savalimmiuniillu Inngikitsulimmilu misissukkat plastikkimeeraqannginnerpaapput.
Nunat Avannarliit misissuinersuanni nutaami tamanna takuneqarsinnaavoq.
Nunat Avannarliit imartaanni uillut sumiiffinni 100-neersut plastikkimeeraqarnersut, immikkut ilisimasallit misissorsimavaat.
Immikkut ilisimasallit uillut misissoramikkit plastikkimineeqqanik nassaarput.
AAMMA ATUARUK Arfeq qaqutigoortoq plastikkinik nerisaqarsimallunilu puaani parasitsiseqartoq
- Aatsaat taama misissuisoqarpoq, sumiiffiillu aatsaat taama siammasitsigisumiittut amerlatigisullu misissuiffigineqarput, Norman Green, Norsk Institutt for Vannforskningimeersoq, suliniummillu aqutsisoq oqarpoq.
Uillut Oslofjordenimeersut Oslollu umiarsualiaviata eqqaaniittut plastikkimineeraqarnerpaapput.
Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Inngikitsullu imartaanni uillut annertunngitsumik plastikkimineeraqarput.
Immikkulli ilisimasallit oqaatigaat tamaanngaanniit misissuinerit naammassimagunanngitsut, tigusiffigineqartut ikippallaarsorineqarlutik.
Plastikkimineeqqat Nunat Avannarliit imartaanni qanoq nassaassaatiginersut misissuinermi paasiniarneqarpoq.
/ritzau/NTB
