Ilisimatuut plastikkiminernik Sullualummi nassaartut

Ilisimatuut Tallorutip imartaata sikuani qilleripput, plastikkimillu mingutsinneqartupilussuusimasoq paasillugu. Annilaarnartupilussuusoq misissueqataasoq oqarpoq.
CBC News naapertorlugu plastikit nunarsuatta imartaanut igitat 100 millioner tons sinnerai Naalagaaffiit Peqatigiit missiliorpaat. Assi © : Suzanne Hamilton/Flickr Creative Commons
Allattoq Marianne Stenbæk, Montreal, Canada
aggustip 17-at 2019 17:10
Nutserisoq Per Rosing

Amerikamiut ilisimatuut Tallorutip Imartaata sikuani Sullualuup paavani plastikiminernik mikisuararsuarnik nassaarput. CBC News taama allaaserisaqarpoq.

University of Rhode Islandimit ilisimatuutut misissuisut Tallorutip Imartaata sikuani arlalinnik qilleripput plastikimerngillu mikisuararsuit taakku nassaaralugit.

AAMMA ATUARUK ICC-p suliniuteqartullu plastikkimik mingutsitsineq iliuuseqarfiginiaraat

Immamut eqqaasarneq siaruaakkiartortoq nassaarnerup takutikkaa, ilisimatuutut misissuisut CBC-mut oqarput.

- Siku atortut eqqortut atorlugit misissoratsigu mingutsinneqartupilussuusimasoq takusinnaavarput. Annilaarnarpoq, misissueqataasoq Jason Strock Reutersimut oqarpoq.

CBC News naapertorlugu plastikit nunarsuatta imartaanut igitat 100 millioner tons sinnerai Naalagaaffiit Peqatigiit missiliorpaat.

Ilisimatuutut misissuisut massakkut plastikimineeqqat misissoqqissaarniarpaat suminngaanneerneri uumasunullu qanoq sunniuteqarneri paasiniarlugu.

AAMMA ATUARUK Australiami qeqertani plastikkikut 414 milliuunit siumorneqartut

 

Aamma atuaruk

Politiit ullormut nalunaarusiaat: Tillinniartoqarlunilu tillinniariaraluartoqarpoq