Australiami qeqertani plastikkikut 414 milliuunit siumorneqartut
Indiap imarpissuani qeqertani Cocosøini plastikkikkut nassaarineqarput, skuut 977.000-it kigutigissaatillu 370.000-it plastikkikorpassuillu allat aamma nassaarineqarlutik.
Australiami ilisimatuut naapertorlugit qeqertani 27-ni plastikkikkut 238 tonsit nassaarineqarsimasut, ilisimasarneq pillugu aviisimi, Scientific Reportsimi taama allaaserinnittoqartoq, dr.dk. allaaserisaqarpoq.
AAMMA ATUARUK Plastikkimik atuinerup killilersorneqarnissaa Mimi Karlsenip siunnersuutigaa
Tasmaniami universitetimi Ilisimatuup, Jennifer Laverip tusagassiutinut nallunaarutigaa, eqqakkat nassaarineqarsimasut suli amerlanerusinnaasut.
Plastikkikullu eqqakkat nunarsuup imartaani ingerlaartut takussaasartut, ilisimatooq oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Plastikkikut imavissuarniikkunnaartinniarlugit isumaqatigiissuteqartut
- Plastikkillu mingutsitsut imartani takussaanerpaajusarput. Plastikkimmi ukiut tamaasa sanaartorneqartut 40 procentiisa missat eqqakkatut imaanut pisartut, ilisimatooq dr.dk-mi allaaserineqarpoq.
Nunatsinnilu Inatsisartuni periusissiatut pilersaarut pillugu siunnersuut ulluni qaninnerni oqaluuserineqartussaavoq, tassanilu plastikkimik atuineq plastikkikullu pinngortitamut pisartut oqaluuserineqassallutik.
AAMMA ATUARUK Aatsaat taama ititigisumut aqqartoqartoq: Manerassuup itinersua eqqakkanik nassaarfiusoq
