Plastikkikut imavissuarniikkunnaartinniarlugit isumaqatigiissuteqartut

Nunarsuarmi nunat tamangajammik isumaqatigiissummut siamasissumut ilaatigut plastikkikut imavissuarnukartannginnissaannik anguniagalimmut isumaqatigiipput.

Naalagaaffiit Peqatigiit taama paasissutissiipput.

Nunat Baselimi isumaqatigiissummut ilassuteqarnissaq isumaqatigiissutigimmassuk, nunarsuarmi plastikkimik niuernermut malittarisassat sukannernerulersinneqarput.

Nunat ilaatigut plastikkikut avammut nioqqutigisatik akisussaaffiginerulissavaat.

Baselimi isumaqatigiissut 1992-imi atuutilerpoq. Taanna nunanit tamalaanit isumaqatigiissutaavoq, eqqakkat ulorianartut nunat killeqarfiisigut ingerlanneqarnerannut malittarisassanik aalajangersaasoq. Nunat katillugit 187-it isumaqatigiissummut atsiorsimapput.

USA nunani ikittuni atsiorsimanngitsuni ilaavoq.

Sapaatit akunneri marluk oqaloqatigiittoqareerluni tallimanngormat isumaqatigiissuteqartoqarpoq. Nunarsuarmi nunanit sinniisut 1400-t peqataapput.

Isumaqatigiissut eqqaamaneqartuarumaartoq Naalagaaffiit Peqatigiit avatangiisinut nakkutilliisoqarfianneersoq Rolph Payet oqarpoq.

- Nunarsuup sinneranut - inuussutissarsiortunut namminersortunut atuisunullu - iliuuseqartariaqarnerput pillugu politikkikkut sakkortuumik oqariartuutaavoq, Payet oqarpoq.

Nunat plastikkinik atoqqissinnaasunik avammut nioqquteqarniarunik nunanit nioqquteqarfiginiakkaminnit akuerineqaqqaartalissapput. The Guardian taama allaaserisaqarpoq.

Ullumikkut taamaanngilaq.

                             /ritzau/AP