Danmarkimi kalaallinut ilinniartunut ”Danskisut ilinniarasuartunut” ordbogit ukioq manna pisariaqassanngillat. Pikkorissarnissamummi peqataaniartoqanngilaq.

Ilinniartut arlaannaalluunniit naalagaaffiup akiligaanik danskisut ilinniarasuarusunngilaq

Danmarkimi kalaallinut ilinniartunut danskisut akeqanngitsumik ilinniarasuarluni pikkorissarnissamut 2019-imi nalunaartoqanngilaq. Pikkorissarsinnaanermut piffissaqannginneq ilisimaneqannginneralu tamatumani pissutaasoq, Københavnip Universitetsiata ilisimatitsissutigaa.

Kalaallinut Danmarkimi ilinniarfinni ingerlaqqiffiusuni ilinnialersunut ”danskisut ilinniarasuarnissaq” siorna aggustimi periarfissaalerpoq.

Pikkorissarnissamulli periarfissap atuutileqqaarneratulli 2019-imi pikkorissarnissamut nalunaaruteqartoqanngilaq. Københavnip Universitetia pikkorissartitsinissamut neqeroortuteqartuusoq paasissutissiivoq.

Kalaallit Danmarkimi ilinniartut ”danskisut ilinniarasuarnerat”
 

Folketingip 2019-imit 2022-mut ukiumut 3. mio. koruunit ”Danskisut ilinniarasuartitsinissamut” immikkoortinnikuuai. Taanna tassaavoq kalaallinut ilinniartunut Danmarkimi ilinniaqqiffinniittunut danskit sukkasuumik sakkortuumillu pikkorissartitsineq, pikkorissartitsineq ilinniakkap aallartinnginnerani Københavnimi, Aarhusimi Odensemiluunniit aggustimi ingerlanneqartarpoq.

 

Aningaasanit immikkortinneqartunit 2 mio. koruunit ilinniartitsinermut atorneqartussaapput, 1 mio. koruunillu legatinut tassa pikkorissartut ineqarlutillu nerisaqarnissaanut ilaatigut aningaasartuutinut atorneqartussaapput.

 

Aningaasaqarnermut ministereqarfik naapertorlugu kalaallit ilinniartut 160-it ukiumut pikkorissarsinnaapput, taamaakkaluartorli ”danskisut ilinniarasuarnissamut” 2019-imi allatsittoqanngilaq.

 

Københavnip Universitetiata pikkorissartitsinerup 2020-mit marsimi ingerlanneqarsinnaalersippaa. Qinnuteqarfissaq juulip qeqqaniippoq. Ullorli eqqortoq suli aalajangersarneqanngilaq.


Tusarfik: Danskit 2019-imut aningaasanut inatsisaat, Københavnip Universitetia, Meeqqanut ilinniartitaanermullu ministereqarfik

Folketingimi amerlanerussuteqartut kalaallit ilinniartut danskisut ilinniarasuarsinnaanissaannut 2018-imi aningaasanik 2019-imit 2022-mut ukiumut 3 millionit koruuninik immikkoortitsigaluarput.

Kalaallit danskillu politikeriisa kalaallit inuusuttut Danmarkimi ilinniartut danskit oqaasiinik piginnaasaqarnerulernertik atorlugu ilinniakkaminnik naammassinnissinnaalernissaat kissaatigimmassuk taama iliortoqarpoq.

Ilinniarfissamut akuerineqannginnermi nalunaarfissaq

Danskisut ilinniarasuartoqannginneranut pissutaasut qassiiorpasipput.

Pikkorissarneq ”Danskisut ilinniarasuarneq” Københavnimi, Aarhusimi Odensemilu 2019-imi neqeroorutaavoq. Pikkorissarnissamut inissamik apriilimit qinnuteqartoqarsinnaalertarpoq, kingusinnerpaamillu juulip arfineq-pingajuaatinnagu.

Qinnuteqarnissamut piffissaliussaq Danmarkimi ilinniaqqiffissanut qinnuteqartut ilinnialernissamut akuerineqarnerlutik paasisaqarnissaannut ullunik 20-nik sioqqutitsisarpoq. Akuerineqarnermik paasititsineq ukiut tamaasa juulip 28-ata missaani pisarpoq.

Tassa ilinniartut nutaat ilinnialernissaminnut akuerineqarnerlutik paasitinnagu ullut 20-t sioqqullugit danskisut pikkorissarasuarnissamut qinnuteqareertussaapput.

Tamannalu uggornartoq, pikkorissartitsinissamut neqerooruteqartumi, Københavnip Universitetiani nunarsuarmioqataalersitsinissamut oqaatsinillu arlariissaqarnermut sullissivimmi aqutsisoq, Helen Sværke oqarpoq.

Ilinniartitaanermulli ministereqarfiup pikkorissartitsineq aggustimi pisassasoq piumasaqaatigaa.

AAMMA ATUARUK Kalaallit ilinniartut danskisut pikkorissarnissaannut danskit naalakkersuisui periarfissiiniartut

- Pikkorissartitsinissap piareersarnissaanut piffisakinnera ilaatigut pissutaavoq, pikkorissartitsineq aggustimi pisussaasarpoq ilaalu nittartagaq atorlugu juulimi aallartereertarluni, pikkorissartitsinissallu kalaallinut ilinniartunut aamma ussassaarutiginissaa. Taamaammat ilimagaara qinnuteqartoqannginneranut pikkorissarnerup ilisimaneqannginnera pissutaasut ilarujussuarigaa, Helen Sværke oqarpoq.

Ilinniartitaanermut ministereqarfiup piumasaqaatigisai tunngavigalugit pikkorissartitsineq ukioq manna aggustimi aatsaat ingerlanneqaqqissaaq, 2019-imi aallartinneranit kingusinnerulaartumi.

Kalaallit Illuutaannit unammillertoqartoq

Kalaallilli ilinniartut danskisut piginnaasaqarnerulernissaanut neqeroorutit arlaqarput.

Danskit naalagaaffiata ”Danskisut ilinniarasuarnissamut” aningaasaliinerata saniatigut Kalaallit Illuutaannit kalaallinut ilinniartunut ilinniarnissamut piareersarnermut ilisimatusarnermilu danskit oqaasiinik pikkorissartitsisoqartarnissaanut 2019-imit 2022-mut ukiut tamaasa 500.000 koruuninik aamma immikkoortitsivoq.

Odensemi Københavnimilu illuutit ”Pakkut”-mik taasamik 2019-imi ukiakkut akeqanngitsumik pikkorissartitsipput, taakkunani 20-mi peqataaniarlutik nalunaaruteqarput, pikkorissartullu aqqaneq-marluk naammassinnillutik. Aarhusimi kalaallit ilinniartut FOF Aftenskolemi akeqanngitsumik danskisut assersuutigalugu ilinniartinneqarsinnaapput.

Købanhavnip Universitetiata neqeroorutit assigiinngitsut maluginiarai, Helen Sværkep oqaatigaa.

- Pikkorissarnerup danskisut pikkorissarnernut Kalaallit Illuutaannit ukioq tamaat neqeroorutaasunut tapertaanissaa eqqumaffigaarput. Unammillerusunngilagut. Taamaammat Danskisut ilinniarasuarnerup aggustimi qaammammiluunniit kingusinnerulaartumi pisaannarnissaa eqqarsaatigaarput, taamaalilluni pikkorissartitsineq sukkanersumik ingerlanneqartassaaq.

AAMMA ATUARUK Kalaallit danskit oqaasiinik ilinniartinneqartarnerinut 2,5 mio. kr.-nit immikkoortinneqartut

Københavnimi Kalaallit Illuanni pisortap, Leise Johnsenip ilinniartunut neqerooruteqarnerunera nuannaarutigaa.

-  Kalaallit ilinniartut pillugit unammillernerit, ikiuinerit, tapersiinerillu tamarmik tikilluaqqusaapput. Kikkullu taamaaliortuunerat uannut apeqqutaanngilaq, pisortaq oqarpoq.

Ilinniartulli Kalaallit Nunaanniit Danmarkimukarlutik danskisut pikkorissannginnerminni inissarsinissaat aalajangiisuusartoq, Leise Johnsen oqarpoq.

- Assersuutigalugu Ilulissaneersoq Holbækimi Københavnimiluunniit pikkorissassuguni najugaqartariaqarpoq. Ilinniakkamik aallartitsigaanni inissaqarnissaq qulakkeeqqajuaannanngilaq. Taamaammat tamanna ajornakusoortitsisarpoq.

Kalaallit ilinniarnertuunngorniarfianut angalalersut

Københavnip Universitetiata kalaallit ilinniartut ilinnialernissaminik akineqannginnerminni qinnuteqartarnissaannik kaammattuuteqarfigai – ilinnialernissamullu akuerisaasimanngikkunik ”danskisut ilinniarasuarnissaminnik” taamaatittiinnartaqqullugit.

Tamatuma saniatigut ”Danskisut ilinniarasuarnissamik” aaqqissuussisut nunatsinni GUX-inut upernaaru tikeraassapput.

- Pikkorissartoqarsinnaaneranik oqaluttuunneratigut inissaminnik ujaasilereernissartik eqqumaffiginerulissagaat neriuutigaarput. Aamma Kalaallit Nunaannukarluta inuusuttut pikkorissarnermut assersuutinik tunerusuppagut taamaalillutik ilinniarnertuunngorniarfimmit ikaarsaariarnermi imaannaanngitsumi iluaqutissaqarsinnaallutik takusinnaassavaat.

Aningaasat ”Danskisut ilinniarasuarnerup” naammassinissaanut atorneqanngitsoortut danskit naalagaaffiata karsianut uteqqittarput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat