Sakkutooqarfiusimasumi ukioq manna saliineq naammassivoq: Marraap Marrarmi saliineq ajornarsisikkaa
Savimerngit mangertornisut sissap qeqqinnaanni qaleriiaapput. Qamutillit immap killinganiipput, biilersuit sanaartornermi atorneqartartut toqqissumi 50 meterisut portutigisumi ingerlaarput.
Nuummit kujammut akunnernik tallimanik angalareerluta Marrarmiippugut. Amerikamiut maani mittarfeqarsimapput Sorsunnersuullu Aappaani maani sakkutooqarfeqarsimallutik. Amerikamiut sakkutuuisa manna saliiffigeqqaarnagu sorsunnersuup kingorna qimaannarpaat.
KNR-ip Marrarmi saliinerup ukioq manna unitsinneqannginnerani tassa ulluni kingullerni alakkarterpaa.
- 180 millioner koruunit USA-p nunatsinni sakkutooqarfikuini ukiuni arfinilinni tulliuttuni saliinissanut Danmarkimi naalakkersuisunit immikkoortinneqarput
- Aqutsisoqatigiit Kalaallit Nunaannit aamma Danmarkimit sinniisuutitaqartut sumi qaqugulu saliisoqartarnissaanik tamatumunngalu atatillugu suliniutinik ingerlanneqartartussanik aalajangiisuusassapput
- Amerikamiut sorsunnersuarmi kingullermi sakkutooqarfikui sakkutooqarfikullu allat Danmarkip illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq tassungalu ilassutitut isumaqatigiissutit allat arlaliusut naapertorlugit akuersissuteqarnera tunngavigalugu USA-mit pilersinneqarsimasut saliinissanut isumaqatigiissummi pineqarput
- Nunatsinni suliffeqarfiit sumiiffinni toqqakkani saliinissanut akisussaasuussapput.
- Sakkutooqarfiit atuuttut soorlu Pituffik Danmarkillu illersornissamut sakkutooqarfii maanna atuuttut soorlu Kangilinnguit, Daneborgi Mestersvigilu isumaqatigiissummi pineqanngillat
- Taamatuttaaq Camp Century saliinissanut isumaqatigiissummi aamma pineqanngilaq. Ilisimatusartummi sumiiffimmi tassani nakkutilliileruttorlutillu mingutsitsinerup annertussusaanik misissuileruttorput
Paasissutissanik pissarsiffik: Danmarkimi avatangiisinut inuussutissanullu ministeriusimasup naalakkersuisullu siulittaasuata amerikamiut nunatsinni sakkutooqarfikuini saliinissanut isumaqatigiissutaat.
- Naatsorsuutigisatut ingerlavoq. Suliaqarnitsinni ajornakusoortorpassuupput, taakkuli aaqqiissuteqarfigineqarput aallartilluarlutalu, Kommuneqarfik Sermersuumi Pinngortitamut Piujuartitsinermullu immikkoortortaqarfimmi ingerlatsinermut pisortaq Frank Rasmussen oqarpoq.
Marraq atimisut marraasorujussuusoq
Sumiiffiup Marrarmik taaguutillip marraqangaatsiarnera ajornartorsiutaavoq. Sanaartornermimi atortorisat maskiinat oqimaatsut nunamut niuneqaramik marrarmut aqitsumut marripput, tamatumalu kingorna qummut innaarsukkut 50 meterisut portutigisumut majuunnerat aamma ajornaatsuinnaanngilaq.
AAMMA ATUARUK Saviminikut amerikamiunit qimaannakkat Danmarkimut assartorneqassapput
- Sumiiffik aqitsorujussuuvoq, taamaammat maskiinat ingerlaffigisinnaasaannik aqqusinniortoqassaaq. Aamma siallernerani kuugussaaneq ajortumik aqqusinniorniarneq unammillernarpoq. Taamaammat ataqatigiissaaringaatsiartoqartariaqarpoq, iluatsitsinissarlu pisariaqarluni, Frank Rasmussen oqarpoq, atortussanillu prammimiit niooqqaaneq ajornaatsuinnannginnerarlugu.
- Sumiiffik ikkattuugami ulissimanerani tikittariaqarpoq, maskiinallu prammimit niooqqarlugit, Frank Rasmussen oqarpoq.
Colat puukui aallaasillu imassaat
Saliinermili uuliap nappartakui biilikullu manngertornisut kisimik piiagassaanngillat. Colammi siulliit puukui aallaasillu imassaat saliinermi puttussuupput.
Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni saliisoqarnissaa Naalakkersuisut siulittaasuata, Kim Kielsenip, danskillu avatangiisinut ministererisimasaata, Esben Lunde Larsenip, siorna januaarimi isumaqatigiissutigaat.
Amerikamiut colatugarisimasaasa puukui eqqakkani nassaarineqarput. Assi: KNR
Danmark sakkutooqarfiusimasumi atortunik saliisoqarnissaanut 180 millionit koruuninik immikkoortitsivoq. Tasiilap ungasinngisaani Ikkattimi siullermik saliisoqarpoq, tassanilu saliisoqareermat Nuup kujataani Marrarmi saliisoqariartorluni. Tassanilu ukioq manna saliineq sapaatip akunnerata naanerani taamaatinneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Danmarkip USA saliinissamut tunngatillugu saaffigisimanngilaa
Uuliamut nappartat manngertornisut 6500-t missaanniipput, Frank Rasmussenillu oqarnera naapertorlugu taakkua oqimaaqatigiisaata missaanik allanik suli eqqagassaqarpoq – taakku maskiinaasinnaapput, sarfaliutaasinnaapput allaasinnaallutillu.
- Taakku takusinnaavagut. Taava aamma takusinnaanngisatsinnik peqarpoq. Nunammi iluaniittorpassuaqarpoq, Frank Rasmussen oqarpoq.
Ikkattimi qaartartumik igeriuttakkamik nassaartoqartoq
Eqqagassat affaat Nuummut angallanneqarput, Danmarkimullu nassiunneqarnissaat tullinnguuppoq. Tassami Grenåmi suliffeqarfiup savimerngit atoqqittussaavai. Savimerngit 95 procentii atoqqinneqarsinnaassasut, Frank Rasmussenip nalilerpaa.
- Amerikamiut saviminermik aserujaatsumik atuisimapput. Taamaammat manngertornigaluartut atoqqinneqarsinnaaasut amerlaqaat, ingerlatsinermi pisortaq oqarpoq.
Maskiinat ukioq manna assaanngillat.
Ikkattimi qaartartoq igeriuttagaq sissami nassaarineqarpoq. Assi: Allan Larsen
- Qaarneqanngitsunik nunamiittoqaratarsinnaanera annilaangagisinnaavarput, assersuutigalugu qaartartut igeriuttakkat, qaartartullu allat. Marrarmi qaartartunik marlunnik 2010-mi nassaartoqarpoq, taakku qaartitsivissamukaanneqarput. Taamaammat suli peqaratarsinnaanera ernumagisinnaavarput, Frank Rasmussen oqarpoq.
Assersuutigalugu Ikkattip sissaani qaartartumik igeriukkattamik nassaartoqarpoq. Taanna Illersornissaqarfiup qaartippaa.
Nunami misiliummit tigusamit inernerit manna utaqqineqarput. Misiliutit Marrarmi nunamit tiguneqarput, misissuinerullu nuna eqqagassanit qanoq mingutsinneqarsimatiginersoq paasinarsisissavaa. Ikkattimi asbestimik nassaartoqarpoq, aammali nappartaniilt uuliakoortoqarsimasinnaavoq. Misissuinerup inerneri ukiup naanera piariissangatinneqarput, tamatuma kingorna Marrarmi suliaqarneq qaqugu aallarteqqinneqassanersoq aalajangerneqassaaq.
Amerikamiut nunatsinni qimaannagaat 30-nit 35-nut amerlassuseqarput. Ilaat mikisunnguupput, soorlu silasiorfiit ataatsimik illullik ilaalli Ikkattitut angitigipput.
Marrarmi suliffeqarfik Masik saliisuuvoq, Kommuneqarfik Sermersoorlu suliaqartitsisuulluni.
