Saviminikut amerikamiunit qimaannakkat Danmarkimut assartorneqassapput
Assartuut nappartakunik uuliaasiviusimasunik manngertorninikunik saviminikunillu allanik amerikamiunit sorsunnersuup kingulliup kingorna qimaannarneqarsimasunik useqarluni Tunumiit Danmarkimi Grenåmukarluni sapaatip-akunnerani uani avalassaaq.
Nappartakut manngertorninikut 10.000-it saviminikullu allat Ikkattimi qimaannarneqarsimasut userissavai. Nappartakut amerikamiut Ikkattimiit sorsunnersuup kingulliup kingorna aallarmatali Ikkattimiilerput, umiarsuarmilli Grenåmi Danmarkimiittumi suliffeqarfimmut atoqqitassanik suliareqqiisartumut assartorneqartussanngorput.
AAMMA ATUARUK Ikkattimi qimanneqarsimasut salinneqaleruttorput
- Assartorneqarnissaannut ataqatigiissaarineq suliatigut qulakkiigassatsinni pisariunerpaat ilagisimavaat, Kommuneqarfik Sermersuup pinngortitamut piujuartitsinermullu immikkootortaani ingerlatsisoq Frank Rasmussen oqarpoq.
Nappartakoq ataaseq 10-15 kiilumik saviminertaqarpoq
Nappartakut uuliaasiviusimasut saviminernut naqiterummik naqiterneqarsimasut aaneqariaannanngorlugit Ikkattip sissaanut inissinneqareerput. Umiarsuaq assartuut Danmarkimukartussaq nappartakunik nunalissummit usilersorneqassaaq.
- 180 millioner koruunit USA-p nunatsinni sakkutooqarfikuini ukiuni arfinilinni tulliuttuni saliinissanut Danmarkimi naalakkersuisunit immikkoortinneqarput
- Aqutsisoqatigiit Kalaallit Nunaannit aamma Danmarkimit sinniisuutitaqartut sumi qaqugulu saliisoqartarnissaanik tamatumunngalu atatillugu suliniutinik ingerlanneqartartussanik aalajangiisuusassapput
-
Amerikamiut sorsunnersuarmi kingullermi sakkutooqarfikui sakkutooqarfikullu allat Danmarkip illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq tassungalu ilassutitut isumaqatigiissutit allat arlaliusut naapertorlugit akuersissuteqarnera tunngavigalugu USA-mit pilersinneqarsimasut saliinissanut isumaqatigiissummi pineqarput
- Nunatsinni suliffeqarfiit sumiiffinni toqqakkani saliinissanut akisussaasuussapput.
- Sakkutooqarfiit atuuttut soorlu Pituffik Danmarkillu illersornissamut sakkutooqarfii maanna atuuttut soorlu Kangilinnguit, Daneborgi Mestersvigilu isumaqatigiissummi pineqanngillat
- Taamatuttaaq Camp Century saliinissanut isumaqatigiissummi aamma pineqanngilaq. Ilisimatusartummi sumiiffimmi tassani nakkutilliileruttorlutillu mingutsitsinerup annertussusaanik misissuileruttorput
Paasissutissanik pissarsiffik: Danmarkimi avatangiisinut inuussutissanullu ministeriusimasup naalakkersuisullu siulittaasuata amerikamiut nunatsinni sakkutooqarfikuini saliinissanut isumaqatigiissutaat
- Saviminikut manngertornisimagaluartut atoqqinneqarsinnaasunik suli saviminertaqarput, Frank Rasmussen oqarpoq, taassumalu aamma oqaatigaa saviminikut suliffeqarfimmut atoqqitassanik suliareqqiisartumut Stena Recyclingimut Grenåmiittumut umiarsuarmik assartorneqassasut.
Frank Rasmussenip ilimagaa nappartakoq ataaseq 10-15 kiilumik akuitsumik suli saviminertaqartoq.
Nappartakulli ilai manngertorninikooqimmata aseqqukuummatalu assigiinngissuteqarrapput.
Frank Rasmussenip oqaatigaa arlaannaataluunniit nappartakut amerikamiunit qimaannakkat iluanaarutigineqangaarnavianngitsut. Saviminernut aki kiilumut 95 oorit missaanniipppoq, Frank Rasmussenilu naapertorlugu saviminikunik tunisinermi isertitat assartorneqarnerannut aningaasartuutinit amerlanerungaarnavianngillat.
Inuit qulit Ikkattimi saliipput
Sinneqartoorutigineqartussalli nunatsinni sakkutooqarfikuni saliinermut atorneqartussatut immikkoortitanut 180 millioner koruuniusunut tussapput. Tassami naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen (S) Danmarkimilu avatangiisinut ministeriusimasoq amerikamiut sakkutooqarfikuini saliinissanut siorna januaarimi isumaqatigiissuteqarput.
Isumaqatigiissutaat tunngavigalugu 180 millioner koruunit amerikamiut sakkutooqarfikuini ukiuni arfinilinni tulliuttuni saliinissanut atorneqartussatut immikkoortinneqarput. Tamatumunngalu atatillugu saliineq siulleq amerikamiut Ikkattimi Tasiilap eqqaaniittumi timmisartoqarfikuanni Bluie East 2-mi pissaaq. Tamatuma kingorna Marrarmi sakkutooqarfikumi Nuup kujataani inissisimasumi saliisoqassaaq.
AAMMA ATUARUK Danmarkip USA saliinissamut tunngatillugu saaffigisimanngilaa
Amerikamiut nunatsinni sumiiffiit igitassanik qimatsivigisimasaat katillugit 30-niit 35-upput. Sumiiffiit taakku ilai anginngillat, soorlu sumiiffimmi ataatsimi silasiorfiusimasumi illu ataasinnaavoq, massa sumiiffiit allat anginerusut, soorlu Ikkatteq.
Avatangiisinik misissuineq
Avatangiisit pillugit immikkut ittumik ilisimasallit Cowi Consultimeesut Ikkattimi mingutsitsinerup annertussusaa paasiniarlugu Ikkattimi nunamit, imermit aamma kuummit misissugassatut tigusaminnik 800-uusunik misissuileruttorput. Ikkattimili mingutsitsinerup annertussusaata oqaatiginissaa suli siusippallaarpoq, pinngortitamut piujuartitsinermullu immikkootortami ingerlatsisoq Frank Rasmussen oqarpoq
Isumaqatigiissut naapertorlugu saliinerit ukiut arfinillit tulliuttut qaangiuppata inaarsarneqassapput.
- Ukiulli saaliiffiusussat amerlanerorataannaapput, Frank Rasmussen oqarpoq.
Nunatsinni suliffeqarfimmi 60 Northimi sulisut Ikkattimi sorsunnersuup kinngulliup kingorna qimaannakkanik saliisut quliupput. Kommuneqarfik Sermersooq saliisitsisuuvoq.
Nappartakut Ikkattimiittut katillugit 190.000-iniit 200.000-it missaanniissangatippavut, taakkuninngalu saliinerput aappaagu nangissavarput, suliffeqarfiup 60 Northip assartuinermut nakkutilliisua Emil Lyberth oqarpoq.
