Ikiaroornartumik nunatsinnut eqqusseriartut qaammatip ingerlanerinnaani aqqaneq-marluusut

Akitsuuserisut, timimut scannerut qimmillu ikiaroornartumik eqqusseriartuni paasineqartut amerlingaatsiarnerannut peqqutaasut, Kalaallit Nunaanni Politiit oqarput.
Hashi politiit arsaarinnissutigisaat. Toqqorsivimmit assi Assi © : Malik Brøns / KNR
aggustip 18-at 2022 11:52

Ikiartoornartumik eqqusseriartuni paasineqartut amerlingaatsiarput.

Inuit ikiaroornartumik iiorakkaminnik eqqusseriartutut 2019-imi paasineqartut tallimaapput.

Hashimik aanngajaarniutinilluunniit allanik iioraallutik ukioq manna eqqusseriartuni paasineqarlutik unitsinneqartut maannamut 28-upput. Qaammatillu ingerlanerinnaani paasineqartut aqqaneq-marluupput.

 

Assi © : Grønlands Politi

 

Coronap ukiuni kingullerni marlunni ilungersuatitsineratulli aasaq manna ilungersuasoqannginnerunera angalasoqarneruneranut pissutaasut ilagigaat, Kalaallit Nunaanni Politiivisa politiinspektøriannut tullersorti Lars Bjerregaard oqarpoq.

- Akitsuuserisut qimmitik Kangerlussuarmilu politiit suleqatigalugit tikerartunik nakkutilliilluaqaat, Lars Bjerregaard oqarpoq.

Eqqusseriartuni marluk toqusut

Kangerlussuarmi timimut scannerut inuit unitsinneqartarnerannut aamma sunniuteqaqataavoq. Politiit aamma navianartunik mianersoqqussuteqartartut, Lars Bjerregaard oqarpoq.

- Taamaaliorneq qanoq navianartiginersoq soorlu tusagassiuutitigut oqaluttuarisarparput. Toqqutaasinnaavormi, soorlu inuit marluk piffissap sivisunngitsup ingerlanerinnaani ajoraluartumik toqqutigaat. Ikiaroornartoq peqqutigalugu tigusaaneq nuanninngitsumik kinguneqarsinnaavoq. Soorlu parnaarussaassutaasinnaavoq nunanullu allanut angalasinnaajunnaassutaasinnaalluni. Aamma siunissami suliffissatut pilerigisami suliffittaarsinnaannginnermik kinguneqarsinnaasumik pineqaatissinneqarsimannginnermut uppernarsaateqarunnaassutaasinnaavoq, Lars Bjerregaard oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Kalaallit Nunaanni Politiit toqusoqarnerata kingorna: Ikiaroornartunik iioraasarasi!

Ikiaroornartumik anngiortumik aasaq manna eqqusseriartuni marluk toqupput.

Aappaa aggustip arfineq-aappaani toquvoq ikiaroornartumut poortuutigisimasaa aqajaruani putusimammat. Taanna naamigut anniangaatsialersimammat Dronning Ingridip Napparsimmavissuanukaanneqapallassimavoq, aqqutaanili uummamminik unittooreerluni toquvoq.

Inalukkamik qissallattoorneq inuunermiluunniit allatut navianartorsiorneq

Angut taanna tassanngaannartumik toqummat timaa misissorneqarpoq. Hashimillu iioraasimasoq, nakorsat misissuinerminni paasivaat.

Angullu alla 33-nik ukiulik Københavnimit timmisartorluni Kangerlussuarmukartilluni aamma toquvoq, taannalu ikiaroornartumik aamma iioraasimasoq paasineqarpoq.

AAMMA ATUARUK Angut 33-nik ukiulik timmisartorsuarmi naamini ikiaroornartoqarluni toqusoq

Hashit iiorarsimasat puuinik putusoorneq anniarujussuarnermik kinguneqartartoq, nakorsaaneq Henrik L. Hansen oqarpoq.

- Ikiaroornartulli iiorarsimasat puuinik putusoornermi timip toqunartoqaleratarsinnaanera aarlerinaatikinnerugaluartoq sunaluunniit putuppat tamanna inuunermi navianartorsiortitsilluni inalukkamik qissallattoornermik kinguneqarsinnaavoq. Iiorakkat aqajaqqumi erlavinniluunniit tattoqissinnaasaramik, nunatsinni nakorsaaneq Henrik L. Hansen oqarpoq.