Hans Egedep eqqaassutissaanik serlersaarisutut unnerluutigineqartut marlunnik amerlisut

Danskit norskillu ajoqersuiartortissimasaannut Hans Egedep eqqaassutissaata Nuummiittup serlersaarneqarneranut atatillugu inuit allat marluk unnerluutigineqarput. Kalaallit Nunaanni politiit taama ilisimatitsipput. 

Arnat marluk, aappaa 20-t sinnerlugit ukiulik aappaalu 20 pallilaarlugit ukiulik, unnerluutigineqarput. Sapaatit akunneranni kingullermi unnerluutigineqarput, unnerluutigineqarnertilli qanoq isumaqarfigineraat ataasinngornermi ualikkut ilisimatitsissutigineqarsinnaanngikkallarpoq.

Hans Egedemut eqqaassutissaq qalipaammik aappaluttumik kuineqarluni, naggueqatigiit inuit kakiornerisa isikkuisa assingannik serpalittarneqarluni aamma "decolonize"-mik, tassa "nunasiaajunnaarneq"-mik allanneqarluni sapaammi juunip ulluisa 21-ata unnuaani serlersaarneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Angut alla Hans Egedemut eqqaassutissamik serlersaareqataasimasutut unnerluutigineqartoq

Unnerluutigineqartut amerlinerisa ilutigisaannik unnerluutigineqartut katillutik maanna sisamaasut eqqaassutissamik assigisaanilluunniit pisortat pigisaanik serlersaarisimasutut pinerluttulerinermut inatsit 46 naapertorlugu unnerluutigineqarput.

Angut 30-t sinnilaarlugit ukiulik eqqaassutissap serlersaarneqarnerata aqaguani unnerluutigineqaqqaartuuvoq. Angut 20-t sinnerlugit ukiulik tamatuma kingorna aamma unnerluutigineqarpoq. Taakku marluullutik pinngitsuunerarput.  

Suliamik misissuineq suli pivoq, eqqaassutissallu serlersaarneqarnerata kingorna salinneqarneranut aningasaartutit qanoq amerlatiginersut suli ilisimaneqanngilaq.

Suliamik misissuineq naammassippat, suliaq politiit unnerluussisussaatitaasuannut ingerlateqqinneqassaaq, taakkualu suliaq ingerlateqqinneqassanersoq naammassineqassanersorluunniit aalajangissavaat.