Greenland Mineralsip nalunaarusiaa ASAA-p akuerigaa
Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik naliliinermut nalunaarusiani (ASN) Namminersorlutik Oqartussat Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfiata (ASAA) akuerigaa, aatsitassarsioqatigiiffik nalunaarpoq.
"ASN-iliarput tamanut tusarniaassuteqarnermut piumasaqaatit tamaasa naammassillugit suliaasutut nalilerneqarpoq". Aatsitassarsioqatigiiffik taama nalunaarpoq.
Nalunaarusiarli tamanut tusarniaassutigineqarnissaanut suli piariinngilaq.
ASN pillugu paasissutissat:
- ASN Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Naliliineq-mut naalisaataavoq.
- Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik naliliinermi (ASN) suliniut avatangiisinut qanoq sunniuteqarsinnaanersoq misissorneqartarpoq. Avatangiisinik innarlitsaaliuinissamut inatsit naapertorlugu Naalakkersuisut tamatumunnga akuersiteqqaartinnagit nunami sanaartukkat ilaat aallartinneqarsinnaanngillat allanngortinneqarsinnaanatilluunniit.
- Inatsisitigut piumasaqaataasut ASN-imut nalunaarusiami naammassineqarsimappata nalunaarusiaq IPN-imut nalunaarusiaq - suliniut inuiaqatigiinnut qanoq sunniuteqarsinnaanersoq pillugu nassuiaatitalik - ilanngullugu tamanut ammasumik tusarniaassutigineqassaaq. Tassa imaappoq, innutaasut suliamut tunngatillugu apeqquteqarsinnaallutillu tusarneqassapput.
Tusarfik: Naalakkersuisut
AAMMA ATUARUK Kina saffiugassanik qaqutigoortunik Kuannersuarneersunik pisiortorusuttoq
Naalakkersuisummi Greenland Mineralsip aatsitassarsiulersaarnermini ASN-liaata tamanut tusarniaassutigineqarnissaanik aalajangiinissaannut, kalaallisuunngortinneqaqqaarlunilu qallunaatuunngortinneqaqqaassaaq.
Innuttaasut illuatungillu allat tamatuma tamanut tusarniaassutigineqarnerani apeqquteqarsinnaassapput.
ASAA uppernarsaasoq
Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik KNR-imut uppernarsaavoq, (ASAA) Greenland Mineralsimut ima nalunaarsimalluni:
- Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarnermut missingersuusiatut ASN-iliarsi kingulleq tamanut tusarniaassuteqarnermut piumasaqaatit tamaasa naammassillugit suliaasutut, siunnersortivut Nationalt Center for Miljø og Energimeersut (DCE) Pinngortitaleriffimmeersullu peqatigalugit, nalilerparput, taamaammat nalunaarusiassi tamanut tusarniaassutigineqarnissaanik isummerfigisassatut Naalakkersuisunut saqqummiunneqarsinnaalerpoq.
- Naalakkersuisunut saqqummiutinnginnerani nutserneqassaaq.
Nalunaarusiap nutserneqarnera qaammatip tulliani oktoberimi naammassissangatikkitsik, Greenland Minerals nalunaarummini allappoq.
ASAA, Pinngortitaleriffik aamma Aarhus Universitetimi National Center for Miljø og Energi Greenland Mineralsip missingersuusiatut ASN-iliaanik naliliisuupput.
Naliliinerat ilaatigut ASN-ip aatsitassanut suliassaqarfiit pillugit piumasaqaatinik naammassinninnissaanik qulakkeerinnittuussaaq.
Pisortaaneq nuannaartoq
Greenland Mineralsip pisortaanerata, John Mairip, ASAA-p akuersinera nuannaarutigaa:
- Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik sukumiisumik naliliineq ASN-iliattalu Kalaallit Nunaanni tamatumani piumasaqaatit naammassillugit suliaasutut uppernarsarneqarnera aatsitassarsiulersaarnitsinnut pingaaruteqaqaat, taanna nalunaarpoq.
AAMMA ATUARUK Kuannersuit pillugit nalunaarusiaq utaqqisaasoq pisortanut tunniunneqartoq
- Soqutigisallit Kuannersuarni suliniutitsinnut tatiginnilluarniassammata ASN-iliarput peqqissaarussamik, iternga tikillugu sukumiisumillu suliaavoq.
ASN-iliornermi ingerlariaaseq
ASN-iliaq tamanut sivikinnerpaamik sapaatit akunnerini arfineq-pingasuni tusarniaassutigineqassaaq. Taamaaliortoqareerpat tusarniaanermi oqaaseqaatit tamaasa nalunaarusiarineqassapput.
Kuannersuarni aatsitassarsiorfik pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Tusarniaanermillu nalunaarusiaq inaarutaasumillu ASN-iliaq ASAA-mit taassumalu siunnersortaanit immikkut ilisimasaliusunit tamatuma kingorna qulaajarneqassapput.
Qulaajareerpatigik taakkua Naalakkersuisunut aalajangiiffigisassatut saqqummiunneqassapput.
Taakkua Naalakkersuisut akuerissappatigik, aatsitassarsioqatigiiffik piiaanissamut akuersissummik qinnuteqarsinnaalissaaq.
ASN-iliornermi ingerlariaatsimut tunngasut uani atuakkit.
Aatsitassarsioqatigiiffiup aatsitassarsiornissamut tunngatillugu inuiaqatigiinnut sunniutaasinnaasut pillugit nalunaarusiaa siorna akuerineqarpoq.
Ilassarsisut
Aatsitassarsioqatigiiffik saffiugassanik qaqutigoortunik uranimillu Kuannersuarni piiaanissamut akuerineqarnissamik anguniagaqarpoq. Greenland Mineralsilu ukioq manna aasami ilassarsivoq.
AAMMA ATUARUK Jørn Skov Nielsenip atorfimmut allamut periasaarnera uparuarneqartoq
Aatsitassarsioqatigiiffiummi Jørn Skov Nielsen pisortatut atorfinitsippaa. Jørn Skov Nielsen misilittagaqarlunilu Namminersorlutik Oqartussat naalakkersuisoqarfiini pisortaanikuuvoq.
Jørn Skov Nielsen aatsitassanut 2009-imi inatsisiliuleruttornermi qaffasissumik atorfillit ilagaat, naalakkersuisoqarfimmilu uranimut akuersaanngilluinnarneq nunatsinni 2013-imi atorunnaarmat pisortaalluni.
