Greenland Minerals arlalinnik avatangiisinut sunniutaasinnaasunut tunngasunik suli iluarsisassaqartoq
Kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarneq ingerlariaqqittoq, aatsitassanut naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq (NQ) aatsitassarsioqatigiiffillu Greenland Minerals marsimi oqarput.
Greenland Mineralsimmi avatangiisinut sunniutaasinnaasunik naliliinermut inaarutaasumik nalunaarusiani (ASN) sapaatit akunnialuit qaangiuppata saqqummiutissagaa oqarput. Aatsitassarsiulersaarneralu ingerlariaqqissinnaanngortoq, tassa tamanut tusarniaassutigineqarsinnaanngortoq aamma oqarput.
Kuannersuarni aatsitassarsiorfik pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik (ASAA) Greenland Mineralsip ASN-iliaanik naliliisarpoq. Sulili arlalinnik iluarsisassaqartoq kingullermik naliliinerani, KNR-ip pissarsiarisaani, erserpoq.
Iluarsisassai taakkutoqaasut
Pinngortitaleriffik Aarhusillu Universitetiata avatangiisinut nukissiuuteqarnermullu misissuisoqarfia, tassa Nationalt Center for Miljø og Energi Greenland Mineralsip ASN-iliaanik ASAA sinnerlugu naliliisarput.
Aatsitassarsioqatigiiffiup ASN-iliaa siulleq 2015-imi saqqummerpoq, iluarsisassaalu taakkutoqaasut siunnersuisut taakku marluk uparuarpaat.
AAMMA ATUARUK Qujaukitsoq siunersiugaalersoq: IA Demokraatillu aatsitassalerineq pillugu ersarissaavigineqaqqupput
Greenland Mineralsip saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaanniissangatinneqartumik piiaanermi atugassaminik seernartulinnik marlunnik kinitsiviliornissaa ilaatigut pineqarpoq.
Akoorutissat aamma akoorutissat aatsitassaqarneranik saffiugassaqarneranilluunniit aalajangiissutaasut ukiumut tonsit 100.000-t 300.000-llu akornanniittut kinitsivinni atorneqartassapput. Kinitsiviilli taakku marluk ASN-imi naatsukullaannarmik taaneqarput, taakkulu avatangiisinut qanoq sunniuteqartigiumaarnersut aatsitassarsioqatigiiffiup nassuianngilaa.
Taseq
Aamma Tatsip ernganik Narsap imeqarfianut kuuartoqarsinnaanera aarleqqutigineqarsinnaavoq.
ASAA-p siunnersuisuisa oqarnerat naapertorlugu Greenland Minerals Tatsip ernganik Narsap imeqarfianut avatangiisinullu kuuartoqarataannaaneranut tunngatillugu erseqissumik akissuteqanngilaq.
Taseq aatsitassarsiorfissamut pingaaruteqarpoq, tassami Greenland Minerals akoorutissat sinnikuinut piiaavimmeersunut, aatsitassat radioaktiviusunik qinngulanillit sinnikuinut piaanermilu sinnikunut tassaniitikkusummagit.
AAMMA ATUARUK Savaatillit suliniaqatigiiffillu Kuannersuarni aatsitassarsiortoqalersaarnera ernummatigigaat
Sinnikut Tatsip naqqani ukiuni 10.000-ni inissiivinni marlunniinnissaat pilersaarutaavoq. Inissiiviit ajoqusissagaluarparta tamanna Narsap eqqaani avatangiisinut kingunipiloqarsinnaavoq. Greenland Mineralsillu inissiivissani marluk nunap sajorujussuarsinnaaneranut qajannaarsorneqarluarsimasutut naliliinera piviusorsiornerunngitsoq, ASAA-p siunnersortai isumaqarput.
Inissiiviit assersuutigalugu nuna sajorujussuassagaluarpat ajoqusersinnaapput. Greenland Mineralsip tamatumannga nalunaarusiaa qarsupeqalunilu paasissutissanik amigartunik pisoqaavallaartunillu tunngaveqartoq, Nunatsinni Danmarkimilu Ujarassiuutut Misissuisoqarfik (GEUS) isumaqarpoq.
Aammali avatangiisinut ajoqutaannginnerussammat siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pitsaanerussammat Tasermiunngitsoq asimili inissiiviliortariaqartoq, ASAA-p siunnersuisui isumaqarput.
Savat uumasullu
Greenland Mineralsip ASN-iliaa akueritinnagu iluarsisassani arfineq-marluusut iluarseqqaartariaqarai, ASAA siunnersortaalu isumaqarput.
Greenland Minerals tamatuma saniatigut iluarsisassatut amigaatiminik arlalinnik iluarseeqqaartinnani aatsitassarsiornermut akuersissuteqarfigineqarsinnaanngilaq. Aatsitassarsioqatigiiffiup Narsap eqqaani savanut ivigaqarfittanullu sunniutaasinnaasunut tunngasunik naliliisimannginnera ilaatigut pineqarpoq.
ASN-iliani nutartigaq maajip 20-ani saqqummiukkaa
Greenland Mineralsip kukkussutini aaqqinniarlugit amigaataasullu tunniunniarlugit ASN-iliani nutaanik paasissutissartalik tapiliussartalillu ASAA-mut pingasunngormat nassiuppaa.
- ASN-iliatsinnik nutartikkamik - saffiugassanik qaqutigoortunik silarsuarmi pitsaanerpaanik piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissamik qulakkeerisussamik - tunniussineq Greenland Mineralsip ingerlariaqqinnissaanut pingaaruteqarpoq, aatsitassarsioqatigiiffiup pisortaa John Mair tusagassiorfinnut nalunaarpoq.
Aqutsisoqarfiup ASN-imik inaarutaasumik naliliinissaminik sapaatit akunneri arfineq-pingasuniit aqqaneq-marluk pisariaqartikkai, ASAA-KNR-imut ilisimatitsivoq.
AAMMA ATUARUK Greenland Minerals: ASN-iliavut naammassingajalerpavut
Inuussutissarsiornermut Nukissiuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut tunngatillugu inuiaqatigiinni piujuaannartitsineq pillugu naliliinermut (IPN) nalunaarusiaq 2019-imi apriilip qaammataani akueraa.
ASN-ip, aatsitassarsiornissap tamanut tusarniaassutigineqarnissaanik qulakkeerisussap, akuerineqarnissaa kiserngoruppoq. Innuttaasut illuatungillu allat tamatuma tamanut tusarniaassutigineqarnerani apeqquteqarsinnaassapput.
