Frankrigimi perulluliortoqarnerani inuit 667-it tigusaasut
Frankrigimi perulluliortoqarnerani inuit 667-it politiiniit unnuaq tigusarineqartut, franskit naalagaaffiup iluani ministeriata Gérald Darmaninip avammut tusarliussimagaa tusagassiutit avammut tusarleeqqittartut nalunaarput.
Unnuarlu pisut ima sakkortutigisimapput politiit killeqarfimmillu nakkutilliisut 249-t eqqissiviilliornerup kingunerisaanik ajoqusersimasut nalunaarutigineqarluni. Taakku tamarmik pinartumik ajoqusersimanngitsut erseqqissaatigineqarpoq.
Frankrigemi aqqusinermi inuppassuit nakuuserlutik eqqissiviilliornerat ullut pingajussaanik maana pivoq.
Nukappissap 17-inik ukiullip Afrikamit kingoqqisuusup politiinit toqutaanerata kingorna Frankrigimi taamarujussuaq eqqissiviilliortoqalerpoq.
Aqqusinermi eqqissiviilliortoqarnerani biilit ikuallanneqartarput inissiarpassuillu Frankrigip aqquserngisa killinganiittut aserorterneqartarlutik.
Frankrigip præsidentia, Emmanuel Macron, ministerillu allat ajornartoorneq aaqqinniarlugu ippassaq sisamanngornermi immikkut ittumik ataatsimiipput.
Unnuarlu pisut pillugit ullaaq manna aamma ataatsimeeqqipput. Emmanuel Macron EU-mi naalakkersuisuunerit Bruxellesimi ataatsimiinneranni peqataagaluarpoq, eqqissiviilliortoqarnerali pissutigalugu Frangrigimut utiaartariaqarsimavoq.
