Atuakkiortup Danmark nunarpullu pillugit oqaluttuat qulaajarai

Anne Kirstine Hermannip kalaallit meerartaat 22-t Danmarkimut 1951-imi aallartitat oqaluttuassartaannik tusagaqaqqaarneraniit maannamut ukiut qulit qaangiutereerput.

Meeqqat taakku danskisut ilinniartinneqariarlutik nunatsinni meeraqatiminnut maligassiuartortussatut misiligaataasimapput.

Tusagassiortup inuusuttup taassuma kalaallit meerartaat misiligaataasimasut oqaluttuassartaat KNR-imi 2009-imi sulillatsianermini tusaqqaarmagu tupigusuutigalugulu puiuikkiussimavaa.

Taanna ima isumaliortarsimavoq: Sooruna danskit misiligaarusulersimasut?

Isumaliuutinilu akissutissarserusullugu allagaateqarfinni allagaatinillu tuusintilikkuutaanik ukiorpassuarni qulaajaasarsimavoq. Tamannalu atuakkamik "Imperiets Børn"-imik atilimmik ippassaq saqqummersitsineranik kinguneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Danmark nunatsinnik tigumminninniaannarluni kusanaatsumik pissusilersorsimaneragaasoq

Kalaallit meerartaasa danskit kulturiannut naleqqussarnissaat ilaatigut siunertaralugu 1950-ikkunni aaqqissuusseqqinnerit Danmarkip pigisatut soqutigisaanik Anne Kirstine Hermanníp atuakkiamini aallaaveqarnerarpai.

Tusagassiortup taamaalilluni Kalaallit Nunaat Danmarkilu pillugit oqaluttuaq saqqumilaartoq apeqquserpaa:

- Siullermik atuagaq – danskit inuppalussuseqarnerannit naakkittarnerannillu kajuminnermit - 50-ikkunni aaqqissuusseqqinnernik assitaliisoq akerliliineruvoq – immaqa ingammik Danmarkimi. Maani (Danmarkimi aaqq.) oqaluttuaavoq.

- Danskit nunasiaateqarusussusiat qullersanit kajumissutaavoq, Anne Kirstine Hermann i KNR-imit apersorneqarnermini oqarpoq.

Nunasiaanermit danskinut ilaalerneq

”Imperiets Børn”-ip atuartartut nunatta nunasiaataanermit inatsisip tunngaviusup allanngornerani 1953-imi Danmarkimut ilaalerneranut annikitsortalersukkamik ilisimatilerpai.

Atuakkami Danmark paasissutissanik pingaaruteqartunik kalaallinut inuiaqatigiinnut isertuussisimanerarneqarlunilu Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuarnerani paasissutissanik salluliorsimanerarneqarpoq.

Assi © : Imperiets Børn

Henrik Kauffmannip Naalagaaffit Peqatigiit isumatigiissutaat Danmark sinnerlugu juunip ulluisa 26-at, 1945-mi atsiorpaa. Assi: Arkiv, Imperiets Børn

Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaanni pingaarutilittut qitiusoq pissutigalugu Danmarkip nunatsinnut pisinnaatitaaffeqarnera aarlerinartorsiorpoq. Isumaqatigiissummimi nunat ilaasortat nunasiaateqartut nunasiaatiminni namminersulivittoqarnissaanut politikikkullu ingerlatsinernik kiffaanngissuseqartunik ineriartortitsinermik ikiuissasut allassimavoq.

Taamammat Danmark 1940-ikkut naanerani atuakkiortup oqarneratut ”allatut eqqarsartariaqarsimavoq”.

Danmarkip nunarput nunasiaatitut akuereqqaartariaqarsimavaa. Nunarpulli namminiilivittunngortinnagu Danmarkimut ilaasutut naligiissittariaqarsimavaa. Danmarkip taamaalilluni nunatta nunasiaataajunnaarnera tunngavilersuutigisinnaallugu.

Allatut oqaatigalugu Kalaallit Nunaat Danmarkimi nunap ilaanut allamut assingusunngorlugu ineriartortinneqassaaq, taamaalilluni Naalagaaffiit Peqatigiit nunap Danmarkimut ilanngunneqarnera akuerisinnaassallugu, Anne Kirstine Hermann allappoq.

- Kalaallilli Danmarkimut ilanngunneqarnissamut neqeroorut akuerissagunikku namminiilivinnissamut pisinnaatitaaffiat atorunnaassaaq.

- Kalaallilli landrådiinut ilaasortat suliami tassunga tunngasumi ilanngutitinneqanngillat, Anne Kirstine Hermann oqarpoq.

Suliaq imaannaanngitsoq 

Atuakkiortup danskit nunatsinnik ilanngutititsiniarneranni aalajangiiniarnermi immikkoortut arlallit ”suliamut imaannanngitsuutitsisut” eqqaavai.

Siullertut kalaallit taamani landrådiisa inatsisit tunngaviusut aqqutigalugit Danmarkimut qaninnerusumik atassuteqalernissartik namminneerlutik kissaatigigaat danskit naalakkersuisuisa Naalagaaffiit Peqatigiinnut paasititsissutigisimagaat atuakkiortup erseqqissaatigaa.

Assi © : Imperiets Børn

Hans Hedtoft (qeqqani) umiarsuarmilu inuttat Kalaallit Nunaannut 1948-mi angalanermi. Assi: Arkiv, Imperiets Børn

Taamanili ministeriunerusup, Hans Hedtoftip (S) tamanna qaqikkaa, Anne Kirstine Hermannip erseqqissaatigaa.

Kalaallilli aallartitaasa angerlarlutik landsrådip isumaata tusarnissaa danskit inatsisiliortuinut erseqqissumik kissaatigisimagaluarpaat – kissaalli taanna atuakkami allassimasut naapertorlugit danskit politikeriisa tusaajumasimanngilaat.

Aappaatut danskit naalakkersuisuisa kalaallit periarfissarpassuit Naalagaaffiit Peqatigiinni isumaqatigiissummit tunniunneqartut ilisimagaat oqaatigaat. Tassa avissaarnissaq aamma namminersornerullutik oqartussallu ilisimagaat, tunngaveqartumillu paasissutissiisoqarneratigut aalajangiisoqarnerarlugu.

Atuakkiortulli kalaallit aviisii taamanilu landrådiusimasut oqallinnerat ilaatigut misissoqqissaarpaa, taassumalu kalaallit pisinnaatitaaffinnut tunngatillugu ilisimasaqarneranut takussutissaqanngitsoq inerniliissutigaa.

Isornartorsiuineq alla danskit naalakkersuisuinut allatut eqqarsartitsisoq siunnersuinermut tunngavoq. Ilisimatuut marluk pissutsinik naliliisinneqarput:

- Ilisimatuup aappaata pisortat ingerlatsinerannut professorip ajunnginnerarpaa, ilisimatuullu aappaata Namminersornerullutik Oqartussaqalersitsinissaq eqqortuunerarpaa, Anne Kirstine Hermann oqarpoq.

Ilisimatuup aappaa tassaavoq inatsisileritooq innuttanullu pisussaaffiit pillugit professori, Alf Ross. Taassuma naliliinera kalaallit politikeriinit tusarneqanngilaq.

Immikkoortorlu kingulleq atuakkiortup eqqaasaa taamani politikerit Danmarkimut ilanngukkusunnerlutik aalajangernissamut ullunik marluinnarnik periarfissinneqarsimanerannut tunngavoq.

Oqaluttuarisaanermik ilisimatuup ilisarisinnaagaa

Kalaallip oqaluttuarisaanermik ilisimatuup, nunatsinni oqaluttuarisaaneq nutaanerusoq pillugu ilaatigut atuakkiorsimasup Jens Heinrichip Danmark isumaqatigiinniarnermi kalaallinut isertuussisimanera isumaqatigaa.

- Danmarkip nunatsinnik naalagaaffimmiititsiinnarnissamut soqutigisaqarnera ersarissoq oqaatigineqarsinnaavoq. Tamanna Danmarkip unneqqarinninngitsumik iliorluni iliuuserineqarsinnaasutut periarfissanik tamanik kalaallinut saqqummiussisimannginneranik aamma takutitsivoq.

Oqaluttuarisaanermi sammineqarpallaarsimanngitsoq taassuma erseqqissaatigaa.

Taassumali ilisimatusarnera naapertorlugu kalaallit politikeriisa ilarujussuisa nunarput inatsisip tunngaviusup allanngornissaanut piorsarniarsaraat.

Kalaallip oqaluttuarisaanermik ilisimatuup nunatta taamani namminersornerulernissamut piffissamiissimanissaa ilimaginngilaa. Kalaallilli politikerii amerlasuut nammineq naalakkersuinerulernissamik anguniagaqarput.

Meeqqanit nutarsaanermut Naalagaaffiit Peqatigiinnullu

Anne Kirstine Hermannip meeqqat misileraataasimasut pillugit tusagaqaqqaarneranit ukiut aqqanillit allagaatillit tusindilippassuit qaangiupput.

Tamannalu eqqarsarnermit allaanerujussuarmik inerneqarpoq.

Taassuma misileraatqarnermut nassuiaat aaqqissuusseqqinnerni 1950-ikkunni naammassineqartuni nassaaraa. Aaqqissuusseqqinnerilli nutaanik apeqqusiititsipput, sooruna Kalaallit Nunaat 1950-ikkunni nutaanngorsarneqalersoq imminut aperivoq.

- Tamannalu Kalaallit Nunaata nunasiaajunnaarsarnissaanut Naalagaaffit Peqatigiinnit kimigiisertoqarneranut atassuteqarluinnartoq paasivara, Anne Kirstine Hermann oqarpoq.

- Danskillu naalagaaffiata Kalaallit Nunaannik aaqqissuusseqqinnikkut, nunarsaanikkut qallunaanngorsaanikkullu Kalaallit Nunaat nunasiaataanani ilanngutitinneqassasoq Naalagaaffiit Peqatigiinnut tunngavilersuutigisinnaavaa.

Maanna susoqassanersoq suliaq kinguneqartitsissutaassanersoq tusagassiortup eqqoriarusunngilaa:

- Uanga pissutsinik saqqummersitsisussaavunga, tamannalu qanoq kinguneqassanersoq akuliuffiginianngilara.