Danmark nunatsinnik tigumminninniaannarluni kusanaatsumik pissusilersorsimaneragaasoq

Danmark Kalaallit Nunaannik tigumminninniaannarluni paasissutissanik Naalagaaffiit Peqatigiinnut kalaallinullu isertuussaqarsimasoq, "Imperiets børn"-imik atuakkiortoq oqarpoq.
Danmark vildledte grønlænderne og FN for at beholde sin sidste koloni, fremgår det af en ny bog af Anne Kirstine Hermann. Billedet her er fra slutningen af maj, hvor USA's udenrigsminister, Antony Blinken, var på besøg i Grønland.
Danmark Kalaallit Nunaannik tigumminninniaannarluni paasissutissanik FN-imut Kalaallit Nunaannullu isertuussaqarsimasoq Anne Kirstine Hermannip atuakkiaani nutaami atuarneqarsinnaavoq. Asseq una maajimeersuuvoq, USA-p nunanut allanut tunngasunut ministeriata Antony Blinkenip nunatsinnut tikeraarneraneersuullui. Assi © : Ólafur Steinar Rye Gestsson/Ritzau Scanpix
Allattoq Ritzau
juunip 06-at 2021 17:57
Nutserisoq Mads Lynge

Kalaallit Nunaata Danmarkimut 1953-imi ilaalersinneqarneranut atatillugu Danmark paasissutissanik kalaallinut Naalagaaffiit Peqatigiinnullu isertuussaqarsimavoq. Atuakkiami nutaami taama allaaserinnittoqartoq aviisip Politikenip allaaseraa.

Atuakkiaq "Imperiets børn" tusagassiortumit Anne Kirstine Hermannimit atuakkiarineqarpoq, Danmarkillu tunngaviusumik inatsisaata 1953-imi allanngortinneqarneratigut Kalaallit Nunaata nunasiaataasimanermit Danmarkip ilaattut ikaarsaarneranut tunngasuuvoq.

Danmarkimi allagaateqarfiit arlallit tunngavigalugit atuakkiaavoq.

- Danmarkimi naalakkersuisut paasissutissanik kalaallinut isertugaateqarsimapput, paasissutissallu   paatsoorneqarsinnaasut Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuarneranni tunniussimallugit. Kalaallit Nunaat nunasiaatitut Naalagaaffiit Peqatigiit allattorsimaffiannit taamaasilluni 1954-imi peerneqarsinnaasimavoq, Kalaallit Nunaata namminilivissinnaanngortutut inissisimalersinnaalerluni. Qeqertaq taamaasilluni nunasiaatitut isikkoqarunnaarsinneqarpoq, Anne Kirstine Hermann atuakkiamini taama ilaatigut allappoq.

Danmarkimi naalakkersuisut Danmarkip pigisatut soqutigisai 1940-kkut naalerneranni sukataarutigisimagai allagaatit takutikkai taanna oqarpoq.

Allatut eqqarsartariaqartut

Nunat Naalagaaffiit Peqatigiinnut ilaasortat nunasiaateqartut nunasiaatitik namminersulernissaannut ikiorlugillu politikkikkut piorsaavigineqarnissaat Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaasa ilaanni takuneqarsinnaavoq. Nunasiaataasimasut politikkikut namminersulernissaannut ikiortussaallugit.

Kalaallit Nunaata nunasiaataajunnaarsimanera Danmarkip takutinniassappagu allatut eqqarsartariaqarsimasoq Anne Kirstine Hermann oqarpoq.

Kalaallit Nunaata nunasiaataanera Danmarkip siullermik akuereqqaartariaqarsimavaa. Kalaallit Nunaatali namminiilivittunngortinnagu naalagaaffeqatigiinni naligiissitaalernissaa Danmarkip pingaartissimavaa.

Kalaallit Nunaata nunasiaataajunnaarnera Danmarkip FN-imut taamaasilluni oqaatigisinnaalerpaa.

Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinniiginnarnissaa pillugu Danmark isertortumik pissusilersorsimasoq, kalaallip oqaluttuarisaanermik ilisimatuup Jens Heinrichip, Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera nutaajunerusoq pillugu atuakkiornikuusup, siusinnerusukkut oqaatiginikuuaa.

- Danmarkip suut soqutigisarinerai, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni oqaluttuarisaanermi sammineqarpallaarsimanngilaq, atuakkiarlu una uani ilapittuutaasinnaavoq. Isumaqatigiinniarnerni naligiittut taamanikkut inissisimasoqarpallaarsimanngilaq. Danmark tamanna pillugu isornartorsiorneqarsinnaavoq, Jens Heinrich Politikenimut oqarpoq.

Jens Heinrichili taamaattoq isumaqarpoq nammineq misissuisimanermi takutikkaa Kalaallit Nunaanni politikerit Kalaallit Nunaata ineriartortinneqarnissaa namminneq sulissutigisimagaat.

Aamma atuaruk

Politiit ullormut nalunaarusiaat: Tillinniartoqarlunilu tillinniariaraluartoqarpoq