Corona pillugu malittarisassat sapaatip akunnerata tulliani annertusarneqarsinnaasut
Corona pillugu killilersuinerit sapaatip-akunnerata tulliani annertusineqarsinnaapput.
Peqqissutsimut naalakkersuisoq, Anna Wangenheim (D) tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.
Taassumali killilersuinerit nutaat suusinnaanerat pillugu annikitsortalerlugu oqaaseqarfigerusunngilaa.
Tamannali anersaartuutinik atuinissamut tunngasinnaasoq oqaatigaa.
- Itinerusumik oqaaseqarsinnaanngilanga. Pissutsinilli inatsisitigut misissuisoqarpoq, periarfissammi assigiinngitsut maanna misissorpagut taanna oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Namminersorlutik Oqartussat coronap tunillaassuussinnaanera pillugu: Juullimi angalanissat pinngitsoorniakkit
- Juullikkunnut nunatsinnullu angalasunut atatillugu aamma killilersuisoqarnerulersinnaavoq.
- Inuit juullikkunni nunatsinnukartariaqavinnerlutik eqqarsaatigilluassavaat. Aamma nunatsinnukartunut sukaterisoqarneruleratarsinnaanera killilersuisoqarnerulersinnaaneraluunniit piareersimaffigissavarput. Kisianni killilersuisoqarnerulernissaa pisariaqarnersoq maanna misissuiffigaarput.
Juullikkunni angalanaveersaarit
Nunatsinnut juullisioriartortut decembarip ulluisa 20-ata kingorna tikittut juullertinnagu misissortissinnaanissartik qulakkeersinnaanissaat qularnarpoq. Taamaammat tamanna juulllimi angerlarsimaannartariaqarsinnaaninnik kinguneqarsinnaavoq.
Naalakkersuisut nunatsinnut tikittut tikinnerminnit ullut tallimat qaangiunneranni misissorteqqittarnissaannut malittarisassat atuutilerseqqinnikuuaat.
Angerlarsimaannarninni pisuttuarsinnaavutit aamma najugaqatigisannut qanillisinnaavutit.
Niuerniarsinnaavutit.
Allanut pulaassanngilatit, pulaartoqassanngilatit, bussissanngilatit, taxassanngilatit suliartussanallu.
Nunatsinnut tikinnermi ullut tallimat qaangiunneranni misissorteqqissaatit. Misissortinnerup tunillatsissimannginneq uppernarsarpagu suliartoqqissinnaavutit nalinginnaasumillu inuunerit ingerlateqqissinnaallugu.
Misissorteqqinnianngikkuit ulluni 14-ini angerlarsimaannassaatit aatsaallu ersiuteqanngikkuit suliartoqqillutit.
Taamaammat Namminersorlutik Oqartussat inuit juullikkunni nunatsinnut nunatsinniillu angalanissaminnik eqqarsaatiginnilluarnissaat sapaatip akunnerani matumani kaammattuutigaat.
Danmarkimi ullormi ataatsimi kingullermi tunillatsissimasutut uppernarsarneqartut 1037-upput.
- Nunatsinnut angalasartut maanna ikittunnguuput, tassa sapaatip akunneranut agguaqatigiissillugit 400-t ataallugit tikittarput, nakorsaaneq, Henrik L. Hansen oqarpoq.
- Taakkuli siumut utimullu angalaniartut juullikkunni amerlingaatsiartusaapput. Nukingernartorujussuussaaq nakkutigiuminaannerullunilu. Taamammat angalasut amerlivallaannginnissaanut qanoq iliuuseqartoqassava.
Naalakkersuisup, Anna Wangenheimip akissuteqarfigaa
- Air Greenlandimi timmisartukkut angalanissat allanngortinneqarsinnaapput. Aamma takuss billetsit aningaasartuutaanngitsumik allanngortinneqarsinnaapput, naalakkersuisoq oqarpoq.
Coronamik akiuussutissaq takkutingajalersinnaavoq, kisianni nakorsaanerup oqarnera naapertorlugu - Danmarkiit tunillatsissimasunik isaasoqaruni januaarimi tunillaassuuttoqaleratarsinnaavoq.
Billetsit angalavissamut tassunga assingusumut akeqanngitsumik allanngortinneqarsinnaapput.
Takuss-billetsilli piffissanut ukununnga atuuttut allanngortinneqarsinnaanngillat:
• 22. marsi 2021-mit aamma 11. apriili 2021 ilanngullugu.
• 21. juuni 2021-mit aamma 15. aggusti 2021 ilanngullugu.
- Danmarkimi qaammatini kingullerni tunissuuttoqarneranik pinaveersaartitsinerput nakkutigineqarsinnaavoq. Københavnimit aallartoqannginneranit nakkutiginnittoqartarpoq, misissorteqqittoqaqqittarpoq, angerlarsimaannartoqartarlunilu. Unammillernartoqaleratarsinnaavorli. Taamaalilluni januaarimi tuniluuttoqaleratarsinnaalluni. Akiuussutissap pissarsiarinissaanut qaammatit ikittunnguusinnaapput - tamatumali periarfissatut tiguneqarnissaa akilersinnaanngilaq, Henrik L. Hansen oqarpoq.
Angerlarsimaannarnissamik unioqqutitsisoq 9.000 koruuninik akiligassinneqartoq
Coronamik tunillatsissimasutut uppernarsarneqartut kingulliit Aasianniipput. Ataaseq suli coronaqarpoq, taakkulu ataatsimik assigiissuteqarput, tassa nunatsinnut tikinnerminnit ullut tallimassaanni misissortinnerminni tunillatsissimasutut uppernarsarneqarput.
Taamaammat Københavnimi timmisartorsuarmut ikinnginnerminni tunillatsissimannginnermut uppernarsaateqarsimapput – taamaakkaluartorli nunatsinnut tikinnerminnit ullut tallimassaanni misissortikkamik tunillatsissimasut paasineqarput.
Tunillatsissimasup ataatsip angerlarsimaannarnissamut malittarisassat malissimanngilai. Taamaalilluni 9.000 koruuninik sapaatip-akunnerani matumani akiligassinneqarpoq.
Allanut angerlarsimaannarnissamik malinninngitsunut aamma akiligassiisoqarsinnaasoq, politimesteri, Bjørn Tegner Bay oqarpoq.
- Angerlarsimaannarnissamut malittarisassat malinngikkukkit – tunillatsissimanngikkaluaruilluunniit akiligassinneqarsinnaavutit.
